Muutimme nykyiseen kotikyläämme noin kuusi vuotta sitten. Rakentaminen ja muuttaminen tapahtui muilta huomaamatta. Paitsi naapuri tietysti kuuli, että jotain tapahtuu kun kaivinkone mylläsi tulevaa pihaa ja vasarallakin naputeltiin yötä myöten. Kyläseutumme on laaja, joten sen kolkkiin voi rakentaa "ihan rauhassa". Kun lapsi lähti päiväkotiin, jonka yhteydessä toimii myös koulu, löysimme yhteisöön. Kuullessani että koulun jumppasalissa kylän emännät "pumppaavat kinkkuja" joka tiistai kansalaisopiston tarjoamassa hikijumpassa, lähdin siltä seisomalta mukaan. Siellä monet kasvot ovatkin käyneet vuosien myötä tutuksi ja nyt jo jutellaan niitä näitä. Viikottaista kokoontumista suorastaan odottaa. Ilman päiväkotia, koulua ja kylän naisille järjestettyä jumppaa olisimme kuitenkin auttamatta edelleen yhteisön ulkopuolella. (Lähinaapureiden kanssa toki olemme hyvinkin tiiviissä yhteistyössä ja tekemisissä, autamme toinen toisiamme tarpeen vaatiessa.)
Mutta palataanpa ajassa vielä pari vuotta taaksepäin. Olin yhteydessä melko pian muuttamisemme jälkeen kyläyhdistyksemme hallituksen jäseneen, jolta rohkeuden puuskassani tiedustelin kylätalon käytöstä ja käyttötarkoituksista. Toimin tuolloin yrittäjänä ja minulla olisi saattanut olla jotain ideoita toiminnan kehittämiseen. Siis jos niitä ideoita olisi tarvittu. Kyläyhdistyksen jäsen, jonka tiedot olin lopulta löytänyt yhdistyksen kotisivuilta, oli varsin nihkeä innolleni luurin toisessa päässä. Sen sijaan, että hän puhelimessa kertoi minulle, mitä toimintaa talolla on jo ja antoi ymmärtää että "se passaa", olisiko hän voinut kutsua minut vaikkapa kyläkokoukseen kuultavaksi? Jos uudella asukkaalla olisi ollut vaikka jotain annettavaa? Tai sitten ei... Tuon puhelun jälkeen en ole enää ollut yhteydessä yhdistykseen päin. Minulle jäi olo, ettei uusia ajatuksia tarvita. Toisaalta kuitenkin kylälehdessä ja kotisivuilla kutsutaan mukaan yhdistystoimintaan. Oliko tässä vastaanotossa jokin ristiriita? Olisiko minun pitänyt olla aktiivisempi ja sitkeämpi? Millä tavoin uudet asukkaat ja ideat otetaan vastaan sinun kylälläsi?
Jyväskylän yliopiston tutkija Kaisu Kumpulainen on väitöskirjatutkimuksessaan tutkinut minkälainen on aktiivinen kylä. Tässäpä muutamia poimintoja aktiivisen kylän ilmentymiksi:
- kotisivut, esitteet, "markkinointimateriaali"
- toiminta on yrittäjämäisempää (esim. talkoot tuovat rahaa yhdistykselle)
- avoimuus ja yhteistyö, lintukotoajattelu unohdettu
- avoin yhteisöllisyys
- kylätalot, sosiaaliset rakenteet, kyläyhdistyksen toiminta
- kylien toiminta perustuu kehittämisajatteluun (eli ei vain olla, vaan mennään eteenpäin, omalla toiminnalla tuotetaan kylän kehittämistä)
- toimitaan tietoisesti esim. jonkin uhkan ehkäisemiseksi (tavoitteellista ja tietoista toimintaa)
- nuoria ihmisiä tarvitaan mukaan
AKTIIVINEN KYLÄ on ELÄVÄ KYLÄ. Kylien elossa pitäminen edellyttää kehittämistoimintaa, omavastuuta yksilöiden ja yhteisöjen toiminnassa. Kyläyhdistyksiltä vaaditaan koko ajan enemmän; kyläsuunnitteluohjelmat ovat laajentuneet ja yhdistykset tarjoavat erilaisia palveluita. Kyläyhdistykset ovatkin paikallisia yhteisöjä, joiden kautta toimintaa ohjataan ja siksi niillä on merkittävä rooli paikan ja paikallisen identiteetin rakentumisessa.
Aktiiviset kylät eivät ole SULJETTUJA YHTEISÖJÄ, vaan ne pyrkivät avoimuuteen toiminnassaan, tavoitteena houkutella kylän ulkopuolisia omaan kylään ja lisäämään oman kylän tunnettavuutta. Julkisuuskuvaa rakennetaan esimerkiksi kotisivujen kautta, joissa esitellään yhteisön toimintaa. On löydettävä omintakeisuus ja omat vahvuudet sekä saatava jatkuvuutta toiminnalle uusien tekijöiden muodossa. Kuitenkin kaiken olisi tapahduttava niin, ettei paikallinen "aitous", jää ulospäin suuntautuvan markkinoinnin, strategisen kehittämisen ja hanketoiminnan jalkoihin.
Kylätoiminnan aktivointi on KYLÄVOIMAA-hankkeen tärkeä tavoite. Pidän aktiivisia ihmisiä elinvoimaisen kylän kannalta kaikkein tärkeinpänä tekijänä. Mistäpä muusta tekeminen lähtee kuin ihmisistä? Se ei lähde rakennuksista tai muista elementeistä. Uskon lujasti, että yhteistyössä kyläläisten kanssa voimme ideoida tapoja saada toimintaan mukaan uusia kasvoja, jaettua tehtäviä ja mieluisia rooleja eri ihmisille - aktivoitua väkeä. Sillä yhteisöllisyys, yhteisen asian eteen toimiminen, tuntuu hyvältä ja se on osa ihmisen hyvinvointia!
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
www.keuruunkylat.fi
P.S. Voi olla, että saamme kuulla "Aktiivisten kylien" Kaisu Kumpulaista keväällä 2013 täällä Keuruulla.. Katsotaan miten käy : )
