torstai 31. tammikuuta 2013

KOHTI HEDELMÄLLISTÄ YHTEISTYÖTÄ

Mitä silloin tehdään, kun kättä ojennetaan? No tietenkin tartutaan siihen reippaasti, vatkataan hetki ylös-alas ja katsotaan silmiin. - On luotu hyvä pohja keskustelulle.

Viime vuoden loppupuolella Keuruulla toteutetussa kyselyssä kyläläiset ojensivat kätensä: 

96 % vastaajista haluaa tehdä enemmän yhteistyötä kaupungin kanssa ja yli 90 % haluaa tehdä yhteistyötä enemmän myös muiden yhdistysten ja naapurikylien kanssa. Mitä nämä lukemat kertovat? Sen, että ojennettuun käteen kannattaa ehdottomasti tarttua!

Ajat ovat muuttuneet, kun omiin asioihin vaikuttamismahdollisuus valuu kauemmas tavallisten ihmisten ulottuvilta. Päätöksentekijät voivat olla pitkän matkan päässä siltä alueelta ja niistä ihmisistä, joiden tulevaisuutta tekeillään olevat suunnitelmat ja niitä seuraavat päätökset koskettavat. Etäisyys luo usein kaiken lisäksi suotuisan pohjan ikäville ennakkoluuloille, väärille käsityksille ja jopa huhupuheille. - Varsinkin jos viesti ei kulje ollenkaan tai se kulkee huonosti. Ajatus siitä, mitä siellä-kaukana-jossain päätetään, herättää pelkoa aiheetta ja joskus myös aiheesta.   

Kyläkyselystä välittyvä, selkeästi yhteistyön puolesta puhuva viesti, on erinomaisessa linjassa juuri päivitetyn Keuruun 2017 kunta- ja palvelustrategian kanssa, jossa sanotaan mm. että ”Kyläyhdistykset ja asumistoimikunnat osallistuvat entistä enemmän asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Kylien ja asuintaajamien välinen yhteistyö on luontevaa ja avointa.”
 

Mitä keinoja on paremman vuorovaikutuksen ja yhteistyön luomiseksi kaupungin ja kylien välille? Mikä palvelisi kylien toimintaa ja asukkaita parhaiten, ja toisaalta tukisi kaupunkia koko alueellisen elivoimaisuuden kehittämistyössä ja ylläpidossa? Vastaisiko tarpeeseen  aluelautakunta, joka koostuisi kylien edustajista eri puolilta Keuruuta? 

Aluelautakunnassa kyläkohtaiset ja yhteiset asiat käsiteltäisiin yhdessä. Huolellisen asioiden valmistelun ja alustamisen jälkeen esitykset toimitettaisiin eteenpäin. Esimerkiksi keväisin voitaisiin järjestää kylien ja kaupungin yhteinen kuulemistilaisuus, jossa yhdessä käytäisiin läpi jäsennelty ja perusteltu esityslista, tulevia päätöksiä ennakoiden. Katse olisi aina käännettynä seuraavaan vuoteen ja tulevaisuuteen, pitkäjänteinen ja tavoitteellinen yhteistoiminta mielessä. Kuulostaako hyvältä? 

Erilaisia vaihtoehtoja on tovi aikaa miettiä, mutta tiiviimpään yhteistyöhön kannattaa ryhtyä pian, ajatellen elinvoimaista Keuruuta. Aika on sellainen.
 
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi


 





keskiviikko 23. tammikuuta 2013

TIETOA JÄTEVESIASIOISTA

Pohjanmaalla on käynnissä kaksivuotinen Jätevesitieto toiminnaksi -hanke. Projektin kotisivuilta www.jatevesitieto.fi löytyy todella monipuolisesti ja ymmärrettävästi jätevesiasioita koskevaa tietoutta maaseudulla asuville!

Haja-asutusalueen jätevesisäädökset muuttuivat vuonna 2011 ja ennen vuotta 2004 rakennetuissa kiinteistöissä lain vaatimukset on täytettävä maaliskuuhun 2016 mennessä.   Jätevesien käsittelyyn liittyvät remontit koskettavat satojatuhansia kiinteistönomistajia. Onkin hyvä olla liikkeellä ajoissa, hankkia mahdollisiman paljon tietoa ja ryhtyä toimenpiteisiin ennen siirtymäajan päättymistä. 

Jätevesitieto toiminnaksi -hanke kannustaa kiinteistönomistajia tekemään ilmaisen ja helpon Jätevesijelppari -testin. Testi vie aikaa vain muutaman minuutin ja tarjoaa vastaajan käyttöön sopivimmat jätevesijärjestelmiin liittyvät ratkaisut. Vinkkaa tästä naapurillekin, että maksuton ja hyvä testi on helposti tehtävissä! Tieto on tarkoitettu levitettäväksi ympäri Suomen.

Sivuilla kerrotaan myös että yhteisillä kyläpuhdistamoilla voi säästää rahaa. Naapureiden kanssa on mahdollisuus järjestää yhteinen jäteveden käsittely. Jos alueella ei etäisyyksien vuoksi voida liittyä kunnalliseen viemäriverkkoon, voi selvittää yhteisen kyläpuhdistamon tai lähinaapureiden kesken käytettäväksi tarkoitetun puhdistamon rakentamista. Yhteiskäytössä puhdistamot toimivat tasaisen kuormituksen vuoksi paremmin, investointi- ja käyttökustannukset sekä huolto- ja ylläpitokustannukset voidaan jakaa useamman kiinteistön kesken. Asukkaille tämä vaihtoehto voi hyvinkin olla se helpompi ja edullisempi ratkaisu jätevesien käsittelyyn! 
















Kissakin sen tietää, että toimiva jätevesijärjestelmä on kaiken a ja o..

Pohjanmaalla tehdään tärkeää työtä JT-hankkeessa. Hyvin laadituilla kotisivuilla jaetaan tietoa myös laajemmalle alueelle - käypä sinäkin tutustumassa aiheeseen, näin hankkeita hyödynnetään kuten pitääkin!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi





    

perjantai 18. tammikuuta 2013

KYLÄKYSELYN ANTIA OSA 3 - Yrittäjyys

Suurin osa Kyläkyselyyn (11-12/2012 n=224) vastanneista toivoo kylän alueelle lisää työpaikkoja (92 %). Kyläläisistä 77 % oli melko tai täysin samaa mieltä siitä, että kylällä voisi olla mahdollisuus yrittää. 

(Saat kaavion suuremmaksi klikkaamalla).














Maaseutuyrittäjyys kehittyy ja uudistuu. Tulevaisuudessa kylillä voivat hyvinkin lisääntyä maaseutu-/maatilamatkailuun, virkistystoimintaan (hiljaisuuteen ja rauhoittumiseen), puhtaiden paikallisten elintarvikkeiden kasvattamiseen ja valmistamiseen erikoistuvat yritykset. Suomalaista kulttuuria ja perinnettä (mm. luonnonantimet; marjastus, kalastus, metsästys, ruuanlaitto, saunanlämmitys, lumityöt, avantouinti ynnä muu; oma arkemme = toisen eksotiikka) voidaan markkinoida niin oman maan kuin kansainvälisillekin vieraille liiketoiminta-ajatuksella. Puhtaus, tila ja hiljaisuus ovat meille monelle suomalaiselle itsestäänselvyyksiä, mutta mainituissa tekijöissä piilee maaseutumarkkinoinnin vahvuus. Maailmalla on paljon paikkoja joissa näistä tekijöistä ei nautita päivittäin - tuskin koskaan.

Nopeiden ja varmojen tietoliikenneyhteyksien mahdollisuus houkuttelee maaseudulle uusia asukkaita ja yrittäjiä. Erilaisia palveluita voidaan tarjota kotoa käsin vaikkapa eri puolille maapalloa. Samalla voidaan hyödyntää edullisempaa asumista ja nauttia viihtyisästä ympäristöstä. Monenlaiset tietotekniikan vaatimat palvelin- ja palvelukeskukset voivat löytää turvallisen ja vakaan sijaintipaikan maaseudulta. Suomi voisi osaamisensa puolesta olla edellä kävijä ja suunnannäyttäjä koko maan kattavan varman ja tehokkaan tietoverkon rakentamisessa. Siinäpä olisi vientiartikkelia kerrakseen myös moneen muuhun harvaanasuttuun maahan!

Perinteiset, maaseudulle tutut yrittäjyyden muodot nousivat kärkeen kylien tämän hetkisestä elinkeinotoiminnasta kysyttäessä. Kylillä toimii edelleen pääosin maanviljelyyn, karjankasvatukseen, metsä- tai koneurakointiin ja hevostilojen toimintaan erikoistuneita yrityksiä:

 













"Jokin muu tuote tai palvelu" nimettiin mm. seuraavasti: perhepäivähoito, kioski kesäisin, Laser Ronkainen, Iso Kirja, leipomo ja siivous.

Entä minkälaisia oman kylän palveluita tai tuotteita kyläläiset itse olisivat valmiina käyttämään? Monivalintakysymyksessä saattoi valita kolme omasta mielestä tärkeintä vaihtoehtoa. Kyläkauppa/monitoimipiste nousi ykköseksi 15% äänimäärällä. ajatus suoramyyntipisteestä sai 12 % ja kirpputori/myynti- ja kierrätyspiste 11 % ääntä. Nämä mainitut toiminnot voisivat hyvin toimia kaikki saman katon alla!















Vastaus "Jokin muu": Autokorjaamo.
 
Oman kylän palvelujen kehittäminen vaatii uudistumiskykyä (opitaan pois vanhasta), ideoidaan uutta ja toisaalta sitoudutaan käyttämään sitä mitä on luotu. Toisin sanoen; kannetaan yhteisvastuuta yhdessä rakennettujen toimintojen ylläpitämiseen. 

Jonkinlainen osuuskuntamalli voisi toimia hyvinkin toimia kylällä. Osuuskuntatoiminnan kautta voitaisiin toteuttaa useat palvelut. Vaihtoehtoa kannattaa ainakin selvittää ja tutkia.   

Eräs kyselyyn vastanneista kyläläisistä vastasi kysymykseen "Parasta omalla kylällä on", että "ON EDULLISTA ASUA VANHASSA TALOSSA JA TYÖKIN ON AIVAN VIERESSÄ". Ehkä joskus saamme kuulla tarkemminkin mitä hän tekee ja mitä hän ajattelee työnteosta oman kodin lähellä, kylässä.

Elinkeinotoiminta ja yrittäminen kylässä sai vahvan roolin kyselyssä. Tämä otetaan huomioon Kylävoimaa-projektin edetessä, sillä mahdollisuus työntekoon ja parempi työllisyys - jos mikä - on omiaan tukemaan koko Keuruun alueen elinvoimaisuutta.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä 
kirsi.heiskanen@keuruu.fi
p. 040 717 5370 

www.keuruunkylat.fi

 




keskiviikko 16. tammikuuta 2013

KYLÄKYSELYN ANTIA OSA 2 - Kylän arki

Marras-joulukuussa 2012 tehdyssä Kyläkyselyssä selvitettiin kyläläisten näkemystä oman asumisen arjesta. Vastaukset noudattivat hyvin pitkälti samaa linjaa, kuin mitä kävi ilmi syksyllä tehdyillä kyläkierroksilla. Alueellista vaihtelua on paljon, aina tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta tiestön kuntoon, mutta pääosin asumisen edellytyksiin oltiin tyytyväisiä.

(Huom. saat kaaviot suuremmaksi klikkaamalla).

Kyläläiset vastasivat myös turvallisutta ja viihtyisyyttä kartoittaviin kysymyksiin. Poikkeavan tilanteen, esimerkiksi sähkökatkoksen sattuessa, suurin osa tietää pääosin miten pitää toimia. 

Kyliltä puuttuu asukkaiden turvallisuusohjeistus, tämä selvisi kyläilloissa syksyllä. Pidempään kylillä asuineilla tietämys ja osaaminen kriisitilanteissa perustunee pitkään kokemukseen ja usein myös yhteyshenkilöiden/-tahojen tuntemiseen.













Petoeläimiin suhtautuminen vaihtelee alueittain sen mukaan, missä pedot pääosin liikkuvat. Kyläläiset suhtautuvat Keuruun petotilanteeseen järkevästi ja rauhallisesti, mutta lisää tietoa eläinten liikkeistä kaivataan.

Teiden peruskunnossa on myös alueellista vaihtelua. Teiden kuntoon vaikuttaa kuka on vastuussa tien kunnossa- ja ylläpidosta. Kyläläiset itse ovat aktiivisia olemaan yhteydessä ja ilmoittamaan ongelmista teiden ylläpitäjätahoille.

Kysymykseen vaikuttamisesta ja yhteistyöstä vastattiin seuraavasti:


 

 








Kylien ja kaupungin välisessä keskusteluyhteydessä on parantamisen varaa. Tunne kuulluksi tulemisesta vähentää väärinymmärryksiä, ennakkoluuloja ja ristiriitoja, ja on omiaan kehittämään koko alueen elinvoimaisuutta. Kyläläiset ovatkin valmiita parantamaan yhteistyötä kaikkiin toimijoihin päin.

Hyvä yhteistyö tuo tullessaan monia etuja; mahdollisuuden jakaa tehtäviä, saada lisää ihmisiä talkoisiin ja tapahtumiin, mahdollisuuden oppia toisilta ja monistaa hyväksi todettuja käytäntöjä. Tehokas viestiminen eri osapuolten välillä lisää alueellista yhteenkuuluvuutta ja auttaa vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin yhdessä.


Seuraavassa kysymyksessä mitattiin kyläläisten käsitystä yhteisöllisyydestä:



  













Kaavion tarkastelun jälkeen herää muutamia kysymyksiä: Onko kylissä yksinäisiä ja miksi he ovat yksin? Miksi kaikki eivät halua osallistua yhteiseen toimintaan, onko toiminnassa uudistettavaa vai johtuuko jonkinasteinen eristäytyminen ihmisestä itsestään? Millä käytännön keinoilla uudet ihmiset kutsutaan mukaan toimintaan ja otetaan yhteisön jäseneksi? Mistä johtuu, että yhdistystoiminnan tehtävät eivät jakaudu useammalle henkilölle; onko yhdistyksen jäsenillä erilaisia rooleja ja tehtävänjakoa? Miten nuoret ja lapset saataisiin paremmin mukaan yhteistoimintaan?

Kylillä järjestetään monenlaisia tapahtumia ympäri vuoden. Mieluiten kyläläiset haluavat vastausten mukaan osallistua tapahtumiin:


 










 
Tapahtumien järjestämisessä ollaan ns. yksinkertaisten asioiden äärellä. Suuria rahallisia resursseja ei vaadita, talkootyötä aina kylläkin. Huomio kiinnittyy siihen, että kyläkokous jossa on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei ole suosituimpien tapahtumien joukossa. Kokous, jossa on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Jälleen herää muutama kysymys: Minkälainen käsitys kyläkokouksista on niiden joukossa, jotka eivät siellä käy? Voisiko kokouksen järjestää vaikkapa ennen jotakin tapahtumaa (jos ennen niin ei ole tehty)? Millä tavoin osallistumiskynnystä voisi muuten madaltaa?

Luontoretkillä voisi olla erinomainen mahdollisuus siirtää arvokasta perinnetietoutta erityisesti lapsille, nuorille ja uusille kylän asukkaille. Retkellä tutustuttaisiin luontoon, sen antimiin; kasveihin, sieniin, eläimiin, kaloihin ja niiden hyödyntämiseen ruuanlaitossa ym. 

Kylillä viestitään monin eri tavoin:
 












 
Keuruun alueella ilmestyvä Suur-Keuruu nousi viestintäkanavien suosikiksi ja hyväksi kakkokseksi tuli kylälehti. Kylälehdet ilmestyvät mm. Jukojärvellä (Kaiun Korva) ja Pihlajavedellä (Aisapuu). Kaikilla kyläalueilla julkaistaan myös paperitiedotteita, joihin on koottu tulevat ja ajankohtaiset asiat. 

Tehokasta ja vuorovaikutteista viestintää ajatellen paperiversiot ilmestyvät harvahkosti. Tulevaisuutta ajatellen olisikin hyvä, jos sähköiset viestimet voisivat entistä enemmän tukea perinteisiä viestintätapoja.

Kylien kotisivut uudistetaan kevään-kesän aikana ja niillä tulee varmasti olemaan entistä suurempi osuus tiedonjaossa. Kaupungin kotisivujen huono tilanne johtuu vanhentuneista ja sekavista sivuista, joista tietoa on hankala löytää.

Oman kylän tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nousivat reilulla kaulalla tiestö, liikenneyhteydet ja tietoliikenneyhteydet. Kolmanneksi eniten ääniä saivat yritystoiminnan ja kylätoiminnan aktiivisuuden kehittäminen. Myös järvien tilasta huolehtiminen oli mukana kärkijoukossa:




Kylävoimaa-projektin tavoitteet tukevat hyvin kiireisimmiksi ja tärkeimmiksi mainittujen kohteiden kehittämistyötä. Projektin tavoitteissa on mainittu kaikki nämä tekijät ja niiden rinnalle voidaan nimetä lisäksi kylien elinvoimaisuutta kehittävä elinkeinotoiminta ja yrittäjyys, olipa sitten kysymys osa-aikaisesta yrittäjyydestä, osuuskuntatoiminnasta tai muusta yrittäjyyden muodosta kylällä.

Mitä kyläläiset vastasivat yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin? Siitä lisää lähiaikoina.
 
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä 

P.S. Kaaviot näkyvät huonosti, mutta toivottavasti niistä saa jotain tihrustettua. Kun kyselyn vastausraportti on valmis, lisään sen ladattavaksi sivuille.

www.keuruunkylat.fi


 





maanantai 14. tammikuuta 2013

KYLÄKYSELYN ANTIA OSA 1 - Vastaajat

Marras-joulukuun 2012 aikana toteutettuun kyläkyselyyn saatiin yhteensä 224 vastausta! Sähköinen kyselylomake avattiin kaikkiaan 323 kertaa, mutta ilmeisesti jotkut kysymyksistä koettiin hieman haastaviksi ja jokunen jätti "leikin kesken". Paperisia kyselylomakkeita palautettiin toimistolle 98 kappaletta, mutta myös niistä muutamia jouduttiin hylkäämään puutteellisten tietojen vuoksi.

Kylien asukasmääriin suhteutettuna vastausmäärä ei ole mitenkään hurjan valtaisa, mutta tyytyväinen lopputulokseen on näissä raameissa oltava. Kyselyyn olisi varmasti saatu vastauksia enemmänkin; jos kyselylomake olisi jaettu postitse palautuskuoren kera kyläläisten kotiosoitteisiin. Näin ei kuitenkaan toimittu resursseista, kustannussyistä ja tiiviistä aikataulusta johtuen.

Mutta lopetetaanko jossittelu heti alkuunsa ja kurkistetaan kyselyn antiin. Ensimmäinen huikea tyytyväisyyden ailahdus syntyi näistä prosenteista (klikkaa kuva suuremmaksi):




96% vastaajista haluaa tehdä enemmän yhteistyötä kaupungin ja muiden kylien kanssa. Myös yhteistyöhalu muiden yhdistysten kanssa keräsi huikean lukeman 92%. 

Kysymys yhteistyöhalusta ei ollut kyselyssä ensimmäisenä, eikä viimeisenäkään, mutta ehdottomasti tärkeimmästä päästä. Sillä tosi on, kun on kyse mistä hyvänsä tekemisestä tai asioiden kehittämisestä - ei tule mitään, jos ei ole halukas yhteistyöhön. Alueellisen kehittämisen lähtökohta on ehdottomasti  oivaltaa yhteistyön merkitys. Siksi kyläläisten nyt antama viesti mm. kaupungin suuntaan tuntuu erittäin hyvältä! Hienoa!

KETKÄ VASTASIVAT

Kyselyyn vastanneista kylien vakituisia asukkaita oli 78% ja vapaa-ajan asukkaita 22%. Ilahduttavaa on sekin, että miehiltä ja naisilta saatiin lähes yhtä paljon vastauksia 47%/53%.















Kaikilta kyliltä saatiin vastauksia. Onkin tärkeää, että Keuruun kartalle voi iskeä nuppineuloja joka kolkkaan merkiksi siitä, että mielipiteitä annettiin monesta ilmansuunnasta.
 
Vastaajista peräti 46% on asunut yhtäjaksoisesti kylällä yli 21 vuotta. 















Vastaajien keski-ikä nousi varsin korkeaksi: 67% oli yli 46 vuotiaita. Kyselyyn vastasivat siis varsinaiset "kyläkonkarit". 















Mitä johtopäätöksiä tämän perusteella voidaan vetää vai voidaanko mitään? Projektinvetäjä innostuu kysymään vastaajaprofiilin perusteella ainakin nämä kysymykset:
  • Ovatko kylällä pidempään asuneet aktiivisempia kuin  vähemmän aikaa asuneet?
  • Ovatko pidempään kylällä asuneet kiinnostuneempia oman kylän kehittämisestä kuin vastikään/myöhemmin kylälle muuttaneet?
  • Ovatko "konkarikyläläiset" halukkaampia vaikuttamaan oman kylän asioihin?
  • Tavoitettiinko kyliltä jostain syystä helpommin kyselyyn vastaajiksi jo pidempään kylillä asuneet?    
Ken tietää? Lähipäivinä lisää vastauksia ja vastauksista kirpoavia kysymyksiä...

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi







maanantai 7. tammikuuta 2013

PETOASIAT PUHUTTAA

"Sanotaanko, että Keuruulla on jo riittävästi karhuja, susia ja ilveksiä". Näin totesi Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Leo Houhala puhelimessa viime viikolla. Tuskin kukaan väittää vastaan. Keuruulla on kullakin pedolla vahva kanta.

Karhu on komea, susi on uljas ja ilves viehkeä. Jokaisella niistä on oma tarkoituksensa luonnon tasapainon hoitamisessa. Tasapaino voi kuitenkin järkkyä, jos näitä kunnioitusta ja arvostustakin herättäviä eläimiä on liikaa. Kun ruoka ei riitä luonnossa, sitä tullaan helposti etsimään ihmisten läheisyydestä lisää. Aivan oman pihapiirin tuntumassa liikkuva karhu tai susi aiheuttaa useimmiten pelkoa tai vähintään harmia. Pahimmillaan eläintä kohtaan voi ruveta tuntemaan myös vihaa. Kukapa meistä haluaisi päivästä toiseen pelätä pihalla leikkivien lasten tai kotieläinten puolesta? Vaikka vahinkoja sattuu melko harvoin, ne ovat turhia vahinkoja. Meidän kaikkien luontokappaleiden pitää mahtua elämään näin harvaan asutussa maassa.

EU-määräykset velvoittavat päästämään mm. karjan laiduntamaan säännöllisesti. On ikävä asettua karjankasvattajan housuihin ja yrittää ajatella pelkkää hyvää maatilan liepeillä liikkuvasta sudesta tai karhusta, josta on useita näkö- ja jälkihavaintoja. Henkisiä paineita aiheuttaa jatkuva huoli ja päivystäminen, puhumattakaan taloudellisista menetyksistä jos vahinko käy. Petoeläimeen ei voi luottaa, sillä se toimii tarpeidensa ohjaamana nälkäänsä syöden tai viettinsä vuoksi tappaen. Villi eläin on villieläin. Se, mitkä tarkoitusperät tuovat petoeläimen lähelle ihmisasutusta, ei ole aina selviö tai eläimen seuraava liike yksiselitteisesti ennustettavissa.


Tämä kuva on napattu Pihlajaveden Aisapuu-kyläjulkaisusta nro 86/2012.
















Syksyn kyläkierroksilla kävi ilmi, että keuruunseudun kyläläiset suhtautuvat erittäin järkevästi ja rauhallisesti alueella liikkuviin suurpetoihin. Joku kertoi tarinaa emäntäänsä auton ajovaloissa lenkittävästä isännästä, kun emäntä ei pimeään yksin iltalenkille uskaltanut lähteä. Eräs nainen mainitsi vähän pelkäävänsä karhuja, mutta ajattelevansa sienestäessään "etteivät ne nallet naisia syö". Huumoria on mukana kylien arkipäivässä siis myös pedoista puhuttaessa. Petotilanteesta tiedottamiseen kaivataan kuitenkin avoimuutta ja aktiivisuutta. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa, vaan turvallisuuden tunnetta.

Kylävoimaa-projekti järjestää torstaina 7.2.2013 klo 18-20 kaikille avoimen Petoillan Haapamäen Suojan tiloissa (Pihlajavedentie 1A). Paikalle kyläläisten kysymyksiin saapuvat vastaamaan Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston pj. Leo Houhala ja Keuruun petoyhdysmies Jari Päivärinta. Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään! Kyläkuntia kannustetaan myös laatimaan "etelään toimitettavat" kirjelmät, joissa reilusti sanotaan oma mielipide kylän petotilanteesta. Kirjelmien laatimisessa saa apua allekirjoittaneelta.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

p. 040 717 5370

kirsi.heiskanen(at)keuruu.fi

www.keuruunkylat.fi