KYLÄKYSELYN ANTIA OSA 2 - Kylän arki

Marras-joulukuussa 2012 tehdyssä Kyläkyselyssä selvitettiin kyläläisten näkemystä oman asumisen arjesta. Vastaukset noudattivat hyvin pitkälti samaa linjaa, kuin mitä kävi ilmi syksyllä tehdyillä kyläkierroksilla. Alueellista vaihtelua on paljon, aina tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta tiestön kuntoon, mutta pääosin asumisen edellytyksiin oltiin tyytyväisiä.

(Huom. saat kaaviot suuremmaksi klikkaamalla).

Kyläläiset vastasivat myös turvallisutta ja viihtyisyyttä kartoittaviin kysymyksiin. Poikkeavan tilanteen, esimerkiksi sähkökatkoksen sattuessa, suurin osa tietää pääosin miten pitää toimia. 

Kyliltä puuttuu asukkaiden turvallisuusohjeistus, tämä selvisi kyläilloissa syksyllä. Pidempään kylillä asuineilla tietämys ja osaaminen kriisitilanteissa perustunee pitkään kokemukseen ja usein myös yhteyshenkilöiden/-tahojen tuntemiseen.

Petoeläimiin suhtautuminen vaihtelee alueittain sen mukaan, missä pedot pääosin liikkuvat. Kyläläiset suhtautuvat Keuruun petotilanteeseen järkevästi ja rauhallisesti, mutta lisää tietoa eläinten liikkeistä kaivataan.

Teiden peruskunnossa on myös alueellista vaihtelua. Teiden kuntoon vaikuttaa kuka on vastuussa tien kunnossa- ja ylläpidosta. Kyläläiset itse ovat aktiivisia olemaan yhteydessä ja ilmoittamaan ongelmista teiden ylläpitäjätahoille.

Kysymykseen vaikuttamisesta ja yhteistyöstä vastattiin seuraavasti:

 

 








Kylien ja kaupungin välisessä keskusteluyhteydessä on parantamisen varaa. Tunne kuulluksi tulemisesta vähentää väärinymmärryksiä, ennakkoluuloja ja ristiriitoja, ja on omiaan kehittämään koko alueen elinvoimaisuutta. Kyläläiset ovatkin valmiita parantamaan yhteistyötä kaikkiin toimijoihin päin.

Hyvä yhteistyö tuo tullessaan monia etuja; mahdollisuuden jakaa tehtäviä, saada lisää ihmisiä talkoisiin ja tapahtumiin, mahdollisuuden oppia toisilta ja monistaa hyväksi todettuja käytäntöjä. Tehokas viestiminen eri osapuolten välillä lisää alueellista yhteenkuuluvuutta ja auttaa vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin yhdessä.

Seuraavassa kysymyksessä mitattiin kyläläisten käsitystä yhteisöllisyydestä:

  













Kaavion tarkastelun jälkeen herää muutamia kysymyksiä: Onko kylissä yksinäisiä ja miksi he ovat yksin? Miksi kaikki eivät halua osallistua yhteiseen toimintaan, onko toiminnassa uudistettavaa vai johtuuko jonkinasteinen eristäytyminen ihmisestä itsestään? Millä käytännön keinoilla uudet ihmiset kutsutaan mukaan toimintaan ja otetaan yhteisön jäseneksi? Mistä johtuu, että yhdistystoiminnan tehtävät eivät jakaudu useammalle henkilölle; onko yhdistyksen jäsenillä erilaisia rooleja ja tehtävänjakoa? Miten nuoret ja lapset saataisiin paremmin mukaan yhteistoimintaan?

Kylillä järjestetään monenlaisia tapahtumia ympäri vuoden. Mieluiten kyläläiset haluavat vastausten mukaan osallistua tapahtumiin:

 










 
Tapahtumien järjestämisessä ollaan ns. yksinkertaisten asioiden äärellä. Suuria rahallisia resursseja ei vaadita, talkootyötä aina kylläkin. Huomio kiinnittyy siihen, että kyläkokous jossa on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei ole suosituimpien tapahtumien joukossa. Kokous, jossa on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Jälleen herää muutama kysymys: Minkälainen käsitys kyläkokouksista on niiden joukossa, jotka eivät siellä käy? Voisiko kokouksen järjestää vaikkapa ennen jotakin tapahtumaa (jos ennen niin ei ole tehty)? Millä tavoin osallistumiskynnystä voisi muuten madaltaa?

Luontoretkillä voisi olla erinomainen mahdollisuus siirtää arvokasta perinnetietoutta erityisesti lapsille, nuorille ja uusille kylän asukkaille. Retkellä tutustuttaisiin luontoon, sen antimiin; kasveihin, sieniin, eläimiin, kaloihin ja niiden hyödyntämiseen ruuanlaitossa ym. 

Kylillä viestitään monin eri tavoin:

 

 
Keuruun alueella ilmestyvä Suur-Keuruu nousi viestintäkanavien suosikiksi ja hyväksi kakkokseksi tuli kylälehti. Kylälehdet ilmestyvät mm. Jukojärvellä (Kaiun Korva) ja Pihlajavedellä (Aisapuu). Kaikilla kyläalueilla julkaistaan myös paperitiedotteita, joihin on koottu tulevat ja ajankohtaiset asiat. 

Tehokasta ja vuorovaikutteista viestintää ajatellen paperiversiot ilmestyvät harvahkosti. Tulevaisuutta ajatellen olisikin hyvä, jos sähköiset viestimet voisivat entistä enemmän tukea perinteisiä viestintätapoja.

Kylien kotisivut uudistetaan kevään-kesän aikana ja niillä tulee varmasti olemaan entistä suurempi osuus tiedonjaossa. Kaupungin kotisivujen huono tilanne johtuu vanhentuneista ja sekavista sivuista, joista tietoa on hankala löytää.

Oman kylän tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nousivat reilulla kaulalla tiestö, liikenneyhteydet ja tietoliikenneyhteydet. Kolmanneksi eniten ääniä saivat yritystoiminnan ja kylätoiminnan aktiivisuuden kehittäminen. Myös järvien tilasta huolehtiminen oli mukana kärkijoukossa:

Kylävoimaa-projektin tavoitteet tukevat hyvin kiireisimmiksi ja tärkeimmiksi mainittujen kohteiden kehittämistyötä. Projektin tavoitteissa on mainittu kaikki nämä tekijät ja niiden rinnalle voidaan nimetä lisäksi kylien elinvoimaisuutta kehittävä elinkeinotoiminta ja yrittäjyys, olipa sitten kysymys osa-aikaisesta yrittäjyydestä, osuuskuntatoiminnasta tai muusta yrittäjyyden muodosta kylällä.

Mitä kyläläiset vastasivat yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin? Siitä lisää lähiaikoina.
 
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä 

P.S. Kaaviot näkyvät huonosti, mutta toivottavasti niistä saa jotain tihrustettua. Kun kyselyn vastausraportti on valmis, lisään sen ladattavaksi sivuille.

www.keuruunkylat.fi