torstai 20. joulukuuta 2012

KYLISSÄ ON VOIMAA

Maaseudulla ja kylissä eletään murroksen aikaa monessa suhteessa, muttei kuitenkaan muutosta peläten. Ehkä tämä johtuu siitä, että ennenkin ovat asiat muuttuneet ja vaikkapa rajojen paikat vaihtuneet – vaan kylät ovat pysyneet. Mihinkä ne siirtyisivät? Eivät mihinkään. Kylille ei voi laittaa renkaita alle ja kuljettaa 100 kilometriä vaikka länteen. Kylät voivat lakata olemasta vasta, kun siellä ei asu enää ketään.

Kylä muodostuu ihmisistä. Kylä ei ole yhtä kuin koulu tai jokin muu rakennus. Aktiivisesti toimivat kyläyhdistykset tuovat virtaa omalle alueelleen. Yhdistysten toimijat järjestävät erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja talkoita, ajatuksena saada ihmiset yhteen nauttimaan vaikka kauneimmista joululauluista, herkullisesta hirvikeitosta tai naputtamaan kylätalon kattoa kuntoon. Välillä osallistujia on enemmän, välillä vähemmän. Jos tapahtuma osuu hetkeen, jolloin televisiossa tanssitaan kuumaa rumbaa, voi osallistujamäärä romahtaa puoleen. Niin ei varmaankaan käynyt vielä muutama vuosikymmen sitten?

Kaunis luonto ja aktiiviset, toisistaan huolehtivat ihmiset takaavat viihtyvyyden kylällä. Yhteisöllisyyden lisäksi toimivat tietoliikenne- ja puhelinyhteydet, kunnossa oleva tiestö, turvallinen ja siisti ympäristö luovat edellytykset mukavammalle arjelle ja mahdollisuuden harjoittaa myös elinkeinoa. Meistä monella onkin haaveena elää, asua ja yrittää kylässä.

Huimaa vauhtia kehittyvä sähköinen maailma lähentää etäisyyksiä. Yhä useampi voi tehdä vaativaa suunnittelutyötä omassa työhuoneessa, jonka ikkunasta näkyy kaunis suomalainen luonto. Voimme pian olla valonnopeudella yhdistettynä muuhun maailmaan, sillä siihen nykyisellä tekniikalla on edellytykset. Maaseudustamme tuleekin kumpuamaan vielä paljon uudenlaista yrittäjyyttä, joka työllistää paikan päällä ja verkostojen avulla vaikka satojen tai tuhansien kilometrien päässä.

Ketkä lopulta kantavat vastuuta siitä, että kylät pysyvät elävinä? Ne kyläläiset, jotka tarttuvat toimeen, haluavat kehittää omaa kyläänsä, miettivät uusia palveluita ja tekevät yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Ne kyläläiset, jotka näkevät muutoksessa mahdollisuuden, ovat avoimin mielin ottamassa vastaan uusia tapoja toimia ja hyödyntävät niitä palveluita ja tekniikoita, joita kehittyvä ympäristö tarjoaa.

”Täällä ihmisillä on vielä paljon toteuttamattomia ideoita”, kiteytti ajatuksensa eräs kyläläinen kyläillassa. Hänen kanssaan on helppo olla täysin samaa mieltä.

Kirsi, projektinvetäjä


www.keuruunkylat.fi