torstai 14. maaliskuuta 2013

KATSE ULOS- JA ETEENPÄIN KYLÄELÄMÄÄN-ILLOISSA

Kauniit ja hyvätkin asiat arkipäiväistyvät, kun niiden parissa elää joka päivä. Koti, työ, harrastukset, ruoka, mies, vaimo ja mukulat - päivittäinen normitouhu, mukana mummot ja papat, nauru, itku... 

Kodin ikkunasta ulos katsoessa näkyy suomalainen maisema, se on lumen peitossa, valkoisessa vaipassa kauttaaltaan. Mitä sinä ajattelet? Onpa kaunista? Vai että taas pitää prkl mennä lumitöihin. Kaupasta on lempileipä ja -jugurtti loppunut. Selvä, en osta sitten mitään. Vai ostaisinko sittenkin jotain muuta, kuin niinä kaikkina muina tavallisina kaupassa käyntipäivinä? Olisinko ennakkoluuloton, kolaisin lumet hyvällä mielin, koska siinähän saa liikuntaa ja sitten menisin sisälle syömään uudella tavalla rakennetun, eri makuisen voileivän, jossa reikäjuustokin olisi alimmaisena heti margariinin jälkeen ja makkara vasta päällimmäisenä. Ja se uutuusjugurtti, se vasta sopisikin kielelle.

Tutut turvalliset toimintatavat ja asenteet muodostuvat pysyviksi kokemuksemme pohjalta. Halusimmepa tai emme. Kylämaisema ei tuota päivittäistä mielihyvää ja hymyilevä naapurikin on itsestäänselvyys. Kuljemme läpi arjen huppu päässä, emmekä näe mahdollisuuksia joita ympäristö meille tarjoaa. Kaikissa kylissä ei ole enää sitä kauppaakaan, josta jugurttia ostaisi. Oliko se kauppiaan syy, että kauppa katosi? Vai katosivatko ensin asiakkaat? Miksi omalla kylällä ei ole palveluita? Onko kukaan koskaan kysynyt itseltään, että olenko tarjolla olevia palveluita ostanut ja käyttänyt vai hainko niitä muualta? Entä katosivatko kylästä ensin lapset vai koulu? Koulut eivät synnytä lapsia, vaan lapset syntyvät perheisiin jotka haluavat asua maaseudulla. Oliko ensin muna vai kana -leikkiä voi arvuutella vaikka kuinka pitkään. Syyttävän sormen kääntäminen itsestä poispäin ja omavastuun unohtaminen on helppoa kuin jänöjussin mäenlasku. 

Kyläläinen, onko sinulla käsitys siitä, minkälainen haluaisit kylän olevan tulevaisuudessa? Asuttu, viihtyisä, vireä, omavarainen... Edistyksellinen, historiallinen, ajassa elävä... Tuumailun lomassa on hyvä pysähtyä miettimään omaa panostaan ympäristölle. Mikä on sinun tehtäväsi yhteisössä? Oletko intohimoinen uudisraivaaja vai vähään tyytyvä, menneisyyttä muisteleva kyläläinen? Koska viimeksi ajattelit, että täällä kaikki on mahdollista?

Kylävoimaa-projektin ohjelmaan kuuluu tänä keväänä kyläsuunnitelmien laatiminen. Kyläläisille tarkoitettujen avoimien iltojen nimeksi on annettu KYLÄELÄMÄÄN-ilta. Se kuullostaa hyvältä. Elämään voimme vaikuttaa me ihan itse. Rakennukset eivät elä tai edes elämöi. KYLÄELÄMÄÄN-iltojen aikana pohditaan kylien tulevaisuutta vahvuuksien ja mahdollisuuksien kautta. Minkälainen on oman kyläsi tahtotila, kun puhutaan kylän tulevaisuudesta?  



Osallistu kylän tulevaisuuden suunnitteluiltaan huhtikuussa omalla kylällä ja kerro mielipiteesi - sillä voihan olla, ettei sitä muuten ainakaan pariin vuoteen taas kysytä. Tilaisuudet alkavat klo 18 ja päättyvät klo 21
  • Liesjärvi ma 8.4. Kylätalo (ent.koulu), Korkatintie 3
  • Haapamäki ti 9.4. Cafe Raija, Pihlajavedentie 6
  • Etelä-Keuruu ke 10.4. Nikolaintalo, Liukontie 37
  • Koillis-Keuruun HAKA (Huttula, Ampiala, Kaleton, Asunta), ma 15.4. Taavettila, Taavettilantie 46
  • Riiho ti 16.4. Leirikeskus, Riihijärventie 25 
  • Jukojärvi ke 17.4. Seurantalo Veikkola, Veikkolantie 20
  • Karimo to 18.4. Tiedetila, Alkulantie 265, 42930 Katajamäki  
Tule paikan päälle ja nappaa naapurikin kyytiin!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi



 



 

torstai 7. maaliskuuta 2013

SUPERNOPEETA KAUKAISIMPAANKIN TORPPAAN

Keskiviikkoiltana 6.3. kyläläiset kokoontuivat Keuruun yhteiskoulun auditorioon nettiasioissa. Illassa myönnettiin ihan avoimesti, että välillä pätkii. Nimittäin Internet. Monessa puheenvuorossa kävi ilmi, miten kovasti nopeampaa Internet-yhteyttä kylillä kaivataan. Molemmat illan asiantuntijapuhujat, verkko-osuuskunta Kuuskaistan projektipäällikkö Tapio Saarinen ja 40-vuotiaan uran TeliaSoneralla tehnyt, vastikään eläkkeelle jäänyt Timo Koskinen, olivat aivan samalla linjalla. Toimivia tietoliikenneyhteyksiä pidetään kehityksen edellytyksenä.

Timo Koskinen totesi, että toimiva tietoliikennetie on nykypäivänä aivan yhtä tärkeä asia kuin hyväkuntoinen maantie. Hänellä on aivan omakohtaista kokemusta asiasta viime vuosilta, jolloin hän on tehnyt etätöitä. Koskinen kertoi joutuneensa ajamaan käytännön pakosta Jyväskylään tekemään etätöitä, kun Pohjoisjärven rannalla nettitikkuun ei ollut luottaminen. Mobiiliverkossa antenni vaikuttaa oleellisesti yhteyteen: mitä parempi antenni ja lähempänä mastoa, sitä vahvempi on signaali. Jos verkossa on paljon käyttäjiä tai paljon puhelinliikennettä, heikomman signaalin laitteet putoavat linjoilta. Puolitoista kilometriä mastolta oli Koskisen tapauksessa liian pitkä matka, eikä mobiiliverkon varaan voinut työkäytössä laskea.

KAISTAA KAIKILLE

 
Valtion Laajakaistaa kaikille -hanke on samalla asialla, nopea Internet-yhteys olisi syytä saada kaikkialle. Keski-Suomessa hankkeen toimeenpanijana on verkko-osuuskunta Kuuskaista, joka tarjoaa valokuituyhteyttä maakunnan kunnille. Hanke vaatii paitsi valtion, myös kuntien taloudellista panosta yksittäisten kotitalouksien liittymä- ja ylläpitomaksujen lisäksi. Tapio Saarinen valotti tilaisuuden alussa osuuskunnan toimintaa. Verkko-osuuskunta Kuuskaista on perustettu ennen kaikkea tarpeesta saada nopein mahdollinen Internet-yhteys myös taajama-alueiden ulkopuolelle, missä verkon rakentaminen ei ole muutoin taloudellisesti kannattavaa. Hankkeen aikana liittymismaksu on kaikille samansuuruinen, asuipa asiakas sitten aivan pikitien varressa tai perimmäisessä notkelmassa.


Kuuskaista toimii osuuskuntamallisesti eikä sen tavoitteena ole tehdä voittoa. Lisäksi valokuitu on niin sanotusti open accessin, avoimen pääsyn verkko, jolloin jokainen asiakas voi itse valita palveluntarjoajan. Tällöin palveluntarjoajien keskinäinen kilpailu takaa, että myöskään palvelujen hintatason ei pitäisi karata lapasesta.

VALOKUITU - IKIOMA TIEDON VALTATIE

Mutta mistä valokuidussa oikein on kyse? Jos nyt Internet toimii joten kuten, mistä tiedämme miten se toimisi suuren kertainvestoinnin jälkeen? Paremmin, mutta kuinka hyvin?

Tapio Saarinen vastasi tähän yleisökysymykseen näpäyttämällä esiin nettisivun, jossa voi testailla miten eri nopeuksilla tieto liikkuu: http://www.ftthcouncil.eu/about-us/about-ftth/fibre-speed-tool.
  • Valitse "My Connection" kohtaan yhteysnopeus (esim. Download 8 Mbps ja Upload 6 Mbps)
  • Valitse sivun alalaidasta kohdasta Select one: 200 photos (joka viittaa 200 kuvan lähettämiseen esim. kuvapalveluun)
  • Paina "Start" ja seuraa palkkien etenemistä
Vertaa omassa käytössäsi nykyisin olevaa yhteysnopeutta FTTH Medium (=valokuitu) 100 Mbps/70Mbps nopeuteen.

Illan asiantuntijapuhujat toteavat yhteen ääneen, että valokuitu on teknisesti paras Internet-yhteys, mutta samalla se on myös hyvin kallis. Kuitu vedetään ensinnäkin maahan, 70 sentin syvyyteen, ja jokaiseen taloon menee oma kuitu. Jokainen saa liittymismaksulla siis aivan oman Internet-yhteyden, joka on vain talon omaan käyttöön. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että verkkoon liittyminen on myöhemmin hankalaa ellei rakennukselle ole hankittu kuituvalmiutta: varattu omaa kuitua ja jätetty sitä talon nurkalle odottamaan mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Tapio Saarinen huomautti kuitenkin, että valokuitu on hyvin pitkäikäinen ja toimintavarma, Vantaallakin mennään jo yli 30-vuotiaalla kuidulla ja hyvin se kuulemma toimii edelleen.

YHTEYS OMAN TARPEEN MUKAAN

Monessa puheenvuorossa nousi esiin, miten hyvä laajakaistayhteys on tärkeässä asemassa niin yrittäjyyden, etätyön kuin lomalaisten ja kyläläisten vapaa-ajan näkökulmasta. Kun Netflixin ja Spotifyn kaltaiset viihdepalvelut lisääntyvät, verkossa opiskellaan ja käydään videoneuvotteluita sekä sähköiset palvelut lisääntyvät, ei yksin mobiiliyhteys riitä. Kevyt nettiselailu onnistuu mobiiliverkossa ja toisaalta liikkuvalle ihmiselle mobiilit palvelut ovat korvaamattomia, sen sijaan raskaampi Internet-käyttö vaatii toimivaa laajakaistayhteyttä. Timo Koskinen totesikin, että eri ryhmät ja eri tilanteet tarvitsevat erilaisia palveluja ja valokuitu ja mobiiliverkko pikemminkin täydentävät toisiaan.

On siis huomattava, että vaikka Laajakaista kaikille -hanke pyrkii mahdollistamaan nopean netin kaikille, voi Internetin jatkossakin valita oman tarpeen mukaan. Sähköpostin lähettäminen, aikataulujen tarkistaminen ja vastaava kevyt Internet-selaaminen ei välttämättä tarvitse taakseen supernopeaa yhteyttä, vaan mobiiliyhteys voi palvella näitä käyttäjiä parhaiten.

Timo Koskinen esitteli mobiiliverkon tekniikkaa ja totesi, että valokuituverkon kehittyminen palvelee kuitenkin myös mobiilikäyttäjiä. Mobiiliverkkoyhteyksien kannalta valokuituverkko on hyvin tärkeä, sillä mastoilta yhteydet vedetään yhä enenevissä määrin valokuidulla eteenpäin.

MISTÄ NYT KIIKASTAA?

Jukojärvellä nopeampaa Internet-yhteyttä on kaivattu hartaasti. Kylällä on jo ennen Laajakaista kaikille -hanketta puuhattu valokuitua Jukokaista-osuuskunnan voimin, mutta hanke sai stopin eikä hanketukea myönnetty yksittäiselle laajakaistahankkeelle, kun koko kunnanlaajuisen Laajakaista kaikille -hankkeen myötä nettiasia nousi kaupungin päätöksentekoon. Nyt vuorostaan Laajakaista kaikille -hankkeesta on valitettu hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ei siis ihme, että kärsivällisyys on kovilla.

Myös muualla kuin Jukojärvellä odotellaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Monessa muussa Keski-Suomen kunnassa Kuuskaista on jo aloittanut suunnittelutyön ja onpa ensimmäiset kaapelit vedetty jo maahankin, mutta Keuruulla hanke on toistaiseksi jäissä. Tällä hetkellä valitus, jonka mukaan Keuruun kaupunginvaltuuston tekemä päätös hankkia laajakaista verkko-osuuskunta Kuuskaistalta ei ole kuntalaisten etujen mukainen, on korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä.

ETIÄPÄIN!


Mikäli valitus saadaan käsiteltyä kevään aikana ja hankkeelle näytetään jatkossa vihreää valoa, voitaisiin ensimmäisiä kaapeleita saada maanrakoon jo tämän vuoden puolella. Tämä kuitenkin vaatisi yhteistä tahtoa. Asioita saa ja pitää kyseenalaistaa, mutta kuten keskusteluillassa todettiin, toimivat tietoliikenneyhteydet ovat ennen kaikkea mahdollisuus ja askel tulevaan.

Projektipäällikkömme Kirsi ohjasi illan keskustelua oikein mallikkaasti, joten suuret kiitokset Kirsille! Kiitokset myös kaikille läsnäolleille, niin asiantuntijavieraillemme kuin kuulijakunnalle!

Terveisin
Riikka, projektiavustaja


www.keuruunkylat.fi




sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

TALKOOTYÖ TEKEE ONNELLISEKSI


Suur-Keuruun mielipiteissä oli 21.2.2013 ajankohtainen kirjoitus yhdistys- ja seuratoiminnan tilasta. Tänä päivänä vapaaehtois- ja talkootyö hakee tilaansa kiireisten ihmisten muusta ajankäytöstä: on palkkatöitä, harrastuksia ja televisio. Mitä muuta?



(saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla.)

Talkootyö tekee onnelliseksi. Tätä väitettä tukevat muistot sekä valokuvat yhdistysten ja seurojen talkoopäivistä tai -illoista. Onko kukaan vielä koskaan nähnyt talkookuvaa, jossa ihmiset olisivat "naama vääränä" tekemässä asioita yhdessä? Sen sijaan niin leveitä hymyjä on nähty, ettei korvia näy, koska ovat siirtyneet takaraivon puolelle.. Entäs ne muistot? Ihmisen on parempi olla porukassa kuin yksin!

Muuttuva maailma nostaa yhdessä tekemisen uuteen arvoon. Yhdistystoiminta uudistuu, uudet tulokkaat ja mielipiteet otetaan innostuneesti vastaan. Yhteistyötä tehdään yli seura- ja yhdistysrajojen. Alueellinen vaikuttaminen esimerkiksi oman kyläyhdistyksen kautta yhteistyössä naapurikylän seuran kanssa tekee työn - ilmaisenkin - merkitykselliseksi.


Koska viimeksi sinä osallistuit talkoisiin?

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi