torstai 7. maaliskuuta 2013

SUPERNOPEETA KAUKAISIMPAANKIN TORPPAAN

Keskiviikkoiltana 6.3. kyläläiset kokoontuivat Keuruun yhteiskoulun auditorioon nettiasioissa. Illassa myönnettiin ihan avoimesti, että välillä pätkii. Nimittäin Internet. Monessa puheenvuorossa kävi ilmi, miten kovasti nopeampaa Internet-yhteyttä kylillä kaivataan. Molemmat illan asiantuntijapuhujat, verkko-osuuskunta Kuuskaistan projektipäällikkö Tapio Saarinen ja 40-vuotiaan uran TeliaSoneralla tehnyt, vastikään eläkkeelle jäänyt Timo Koskinen, olivat aivan samalla linjalla. Toimivia tietoliikenneyhteyksiä pidetään kehityksen edellytyksenä.

Timo Koskinen totesi, että toimiva tietoliikennetie on nykypäivänä aivan yhtä tärkeä asia kuin hyväkuntoinen maantie. Hänellä on aivan omakohtaista kokemusta asiasta viime vuosilta, jolloin hän on tehnyt etätöitä. Koskinen kertoi joutuneensa ajamaan käytännön pakosta Jyväskylään tekemään etätöitä, kun Pohjoisjärven rannalla nettitikkuun ei ollut luottaminen. Mobiiliverkossa antenni vaikuttaa oleellisesti yhteyteen: mitä parempi antenni ja lähempänä mastoa, sitä vahvempi on signaali. Jos verkossa on paljon käyttäjiä tai paljon puhelinliikennettä, heikomman signaalin laitteet putoavat linjoilta. Puolitoista kilometriä mastolta oli Koskisen tapauksessa liian pitkä matka, eikä mobiiliverkon varaan voinut työkäytössä laskea.

KAISTAA KAIKILLE

 
Valtion Laajakaistaa kaikille -hanke on samalla asialla, nopea Internet-yhteys olisi syytä saada kaikkialle. Keski-Suomessa hankkeen toimeenpanijana on verkko-osuuskunta Kuuskaista, joka tarjoaa valokuituyhteyttä maakunnan kunnille. Hanke vaatii paitsi valtion, myös kuntien taloudellista panosta yksittäisten kotitalouksien liittymä- ja ylläpitomaksujen lisäksi. Tapio Saarinen valotti tilaisuuden alussa osuuskunnan toimintaa. Verkko-osuuskunta Kuuskaista on perustettu ennen kaikkea tarpeesta saada nopein mahdollinen Internet-yhteys myös taajama-alueiden ulkopuolelle, missä verkon rakentaminen ei ole muutoin taloudellisesti kannattavaa. Hankkeen aikana liittymismaksu on kaikille samansuuruinen, asuipa asiakas sitten aivan pikitien varressa tai perimmäisessä notkelmassa.


Kuuskaista toimii osuuskuntamallisesti eikä sen tavoitteena ole tehdä voittoa. Lisäksi valokuitu on niin sanotusti open accessin, avoimen pääsyn verkko, jolloin jokainen asiakas voi itse valita palveluntarjoajan. Tällöin palveluntarjoajien keskinäinen kilpailu takaa, että myöskään palvelujen hintatason ei pitäisi karata lapasesta.

VALOKUITU - IKIOMA TIEDON VALTATIE

Mutta mistä valokuidussa oikein on kyse? Jos nyt Internet toimii joten kuten, mistä tiedämme miten se toimisi suuren kertainvestoinnin jälkeen? Paremmin, mutta kuinka hyvin?

Tapio Saarinen vastasi tähän yleisökysymykseen näpäyttämällä esiin nettisivun, jossa voi testailla miten eri nopeuksilla tieto liikkuu: http://www.ftthcouncil.eu/about-us/about-ftth/fibre-speed-tool.
  • Valitse "My Connection" kohtaan yhteysnopeus (esim. Download 8 Mbps ja Upload 6 Mbps)
  • Valitse sivun alalaidasta kohdasta Select one: 200 photos (joka viittaa 200 kuvan lähettämiseen esim. kuvapalveluun)
  • Paina "Start" ja seuraa palkkien etenemistä
Vertaa omassa käytössäsi nykyisin olevaa yhteysnopeutta FTTH Medium (=valokuitu) 100 Mbps/70Mbps nopeuteen.

Illan asiantuntijapuhujat toteavat yhteen ääneen, että valokuitu on teknisesti paras Internet-yhteys, mutta samalla se on myös hyvin kallis. Kuitu vedetään ensinnäkin maahan, 70 sentin syvyyteen, ja jokaiseen taloon menee oma kuitu. Jokainen saa liittymismaksulla siis aivan oman Internet-yhteyden, joka on vain talon omaan käyttöön. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että verkkoon liittyminen on myöhemmin hankalaa ellei rakennukselle ole hankittu kuituvalmiutta: varattu omaa kuitua ja jätetty sitä talon nurkalle odottamaan mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Tapio Saarinen huomautti kuitenkin, että valokuitu on hyvin pitkäikäinen ja toimintavarma, Vantaallakin mennään jo yli 30-vuotiaalla kuidulla ja hyvin se kuulemma toimii edelleen.

YHTEYS OMAN TARPEEN MUKAAN

Monessa puheenvuorossa nousi esiin, miten hyvä laajakaistayhteys on tärkeässä asemassa niin yrittäjyyden, etätyön kuin lomalaisten ja kyläläisten vapaa-ajan näkökulmasta. Kun Netflixin ja Spotifyn kaltaiset viihdepalvelut lisääntyvät, verkossa opiskellaan ja käydään videoneuvotteluita sekä sähköiset palvelut lisääntyvät, ei yksin mobiiliyhteys riitä. Kevyt nettiselailu onnistuu mobiiliverkossa ja toisaalta liikkuvalle ihmiselle mobiilit palvelut ovat korvaamattomia, sen sijaan raskaampi Internet-käyttö vaatii toimivaa laajakaistayhteyttä. Timo Koskinen totesikin, että eri ryhmät ja eri tilanteet tarvitsevat erilaisia palveluja ja valokuitu ja mobiiliverkko pikemminkin täydentävät toisiaan.

On siis huomattava, että vaikka Laajakaista kaikille -hanke pyrkii mahdollistamaan nopean netin kaikille, voi Internetin jatkossakin valita oman tarpeen mukaan. Sähköpostin lähettäminen, aikataulujen tarkistaminen ja vastaava kevyt Internet-selaaminen ei välttämättä tarvitse taakseen supernopeaa yhteyttä, vaan mobiiliyhteys voi palvella näitä käyttäjiä parhaiten.

Timo Koskinen esitteli mobiiliverkon tekniikkaa ja totesi, että valokuituverkon kehittyminen palvelee kuitenkin myös mobiilikäyttäjiä. Mobiiliverkkoyhteyksien kannalta valokuituverkko on hyvin tärkeä, sillä mastoilta yhteydet vedetään yhä enenevissä määrin valokuidulla eteenpäin.

MISTÄ NYT KIIKASTAA?

Jukojärvellä nopeampaa Internet-yhteyttä on kaivattu hartaasti. Kylällä on jo ennen Laajakaista kaikille -hanketta puuhattu valokuitua Jukokaista-osuuskunnan voimin, mutta hanke sai stopin eikä hanketukea myönnetty yksittäiselle laajakaistahankkeelle, kun koko kunnanlaajuisen Laajakaista kaikille -hankkeen myötä nettiasia nousi kaupungin päätöksentekoon. Nyt vuorostaan Laajakaista kaikille -hankkeesta on valitettu hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ei siis ihme, että kärsivällisyys on kovilla.

Myös muualla kuin Jukojärvellä odotellaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Monessa muussa Keski-Suomen kunnassa Kuuskaista on jo aloittanut suunnittelutyön ja onpa ensimmäiset kaapelit vedetty jo maahankin, mutta Keuruulla hanke on toistaiseksi jäissä. Tällä hetkellä valitus, jonka mukaan Keuruun kaupunginvaltuuston tekemä päätös hankkia laajakaista verkko-osuuskunta Kuuskaistalta ei ole kuntalaisten etujen mukainen, on korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä.

ETIÄPÄIN!


Mikäli valitus saadaan käsiteltyä kevään aikana ja hankkeelle näytetään jatkossa vihreää valoa, voitaisiin ensimmäisiä kaapeleita saada maanrakoon jo tämän vuoden puolella. Tämä kuitenkin vaatisi yhteistä tahtoa. Asioita saa ja pitää kyseenalaistaa, mutta kuten keskusteluillassa todettiin, toimivat tietoliikenneyhteydet ovat ennen kaikkea mahdollisuus ja askel tulevaan.

Projektipäällikkömme Kirsi ohjasi illan keskustelua oikein mallikkaasti, joten suuret kiitokset Kirsille! Kiitokset myös kaikille läsnäolleille, niin asiantuntijavieraillemme kuin kuulijakunnalle!

Terveisin
Riikka, projektiavustaja


www.keuruunkylat.fi




sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

TALKOOTYÖ TEKEE ONNELLISEKSI


Suur-Keuruun mielipiteissä oli 21.2.2013 ajankohtainen kirjoitus yhdistys- ja seuratoiminnan tilasta. Tänä päivänä vapaaehtois- ja talkootyö hakee tilaansa kiireisten ihmisten muusta ajankäytöstä: on palkkatöitä, harrastuksia ja televisio. Mitä muuta?



(saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla.)

Talkootyö tekee onnelliseksi. Tätä väitettä tukevat muistot sekä valokuvat yhdistysten ja seurojen talkoopäivistä tai -illoista. Onko kukaan vielä koskaan nähnyt talkookuvaa, jossa ihmiset olisivat "naama vääränä" tekemässä asioita yhdessä? Sen sijaan niin leveitä hymyjä on nähty, ettei korvia näy, koska ovat siirtyneet takaraivon puolelle.. Entäs ne muistot? Ihmisen on parempi olla porukassa kuin yksin!

Muuttuva maailma nostaa yhdessä tekemisen uuteen arvoon. Yhdistystoiminta uudistuu, uudet tulokkaat ja mielipiteet otetaan innostuneesti vastaan. Yhteistyötä tehdään yli seura- ja yhdistysrajojen. Alueellinen vaikuttaminen esimerkiksi oman kyläyhdistyksen kautta yhteistyössä naapurikylän seuran kanssa tekee työn - ilmaisenkin - merkitykselliseksi.


Koska viimeksi sinä osallistuit talkoisiin?

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi

 
 



tiistai 19. helmikuuta 2013

KOKO KANSAN LAAJAKAISTA

Tiesitkös, että etenemme Suomessa laajakaistan käytössä Euroopan kärkimaiden joukossa? Meistä lähes jokaisella on mahdollisuus kiinteän tai langallisen laajakaistan käyttöön kotona, työpaikalla tai julkisessa paikassa, kuten kirjastossa tai koulussa. 16-44 vuotiaista jokainen käyttää internetiä vähintään kuukausittain ja eläkeläisistäkin käyttäjiä on jo yli 50 %. Kiinteätä laajakaistaa käyttää n. 47 % kotitalouksista ja langatonta laajakaistaa yli 40 % väestöstä (= yli 2,5 miljoonaa liittymää).

Harvaanasuttu maa - joka niemeen ja notkelmaan tavoitettavuutta
Suomessa vain 50 % väestöstä asuu yli 1000 asukasta/neliökilometrillä olevilla alueilla. Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen tavoitteena on saada käytännössä kaikki vakinaiset asunnot eli yli 99 % väestöstä sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat enintään kahden kilometrin etäisyydelle huippunopean, 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Tämä tavoite on siis asetettu vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi lähivuosina pyritään edesauttamaan huippunopeiden langattomien laajakaistayhteyksin saatavuutta haja-asutusalueille tarjoamalla 800 MHz:n taajuusaluetta laajakaistan käyttöön. 

Hyvin toimivilla yhteyksillä tuetaan kotimaamme talouskasvua. Oli kysymyksessä mikä tahansa Suomi-neidon kolkka, siellä toivottavasti voidaan kohta harjoittaa menestyksekästä, uudenlaista palveluliiketoimintaa, olla tavoitettavissa ja viihtyä varmojen yhteyksien äärellä. Toimiva tekniikka mahdollistaa myös ikääntyvien kotiseurannan ja yhteydenpidon - kukapa meistä ei haluaisi asua kotonaan, vaikkapa maaseudun rauhassa, mahdollisimman pitkään! 

Niin ja se verkkohan tuo kaukaisimmat sukulaisetkin ihan viereen, näkö- ja kuuloetäisyydelle siihen tietokoneen ruudulle. Jos niin vain halutaan..


Bittimummut ja -papat tulevat
Tapasin helmikuun alkupäivinä Keski-Suomen Keskussairaalassa 86-vuotiaan mummun, joka kertoi käyttävänsä tietokonetta laskujen maksuun ja pitävänsä yhteyttä Skypen välityksellä Kiinassa töitä tekevään poikaansa. Eikä siinä vielä kaikki - hän totesi minulle, että "olen minä siellä facebookissakin". Tämä pirteä ikäryhmänsä edustaja mainitsi ongelmakseen sen, että tietotekniikassa käytetään hänelle hieman vierasta kieltä. En tullut kysyneeksi mummulta, että minkälainen tietokone ja minkälainen yhteys hänellä on kotona. Lähinnä jäin vain ihastelemaan hänen avoimuuttaan ja uteliaisuuttaan uutta tekniikkaa kohtaan..

Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden vanhuksia ja ikäihmisiä. Tai miksikä heitä halutaankin kutsua. Koska me kaikki vanhenemme ja tekniikka kulkee eteenpäin, on syytä hypätä kärryihin ja pysyä matkassa mukana. Tulevaisuudessa on sen lisäksi, että meillä kaikilla on varma ja nopea yhteys ulkomaailmaan, on syytä varmistaa myös se, että pärjäämme koneiden kanssa ja saamme niistä tarjolla olevan hyödyn irti. Me, jotka päivittäin työskentelemme, opiskelemme tai muuten hyödynnämme tekniikkaa, olemme eri asemassa kuin ne, joilla ei ole omakohtaista osaamista tai kokemusta tietotekniikasta ja -liikenteestä. Tarvitaan yhä enemmän koulutusta ja perehdytystä vanhuksillekin - miten pärjätään sähköistyvässä maailmassa.

Laajakaistan yleistymisellä ja talouskasvulla on tutkimusten mukaan selvä yhteys
Huippunopealla laajakaistalla kerrotaan olevan yhteiskuntaan suuria taloudellisia vaikutuksia: Koko Suomen kattava verkko saattaisi mahdollistaa jopa yli kahden miljardin euron (2 000 000 000 €!) vuosittaisen resurssien käytön tehostumisen ja vapautumisen uuteen käyttöön. Näiden suorien taloudellisten vaikutuksien lisäksi mukaan voitaisiin laskea epäsuorat taloudelliset vaikutukset sekä uusien liiketoimintamallien syntyminen ja mitä mielikuvituksellisimmat innovaatiot, joihin tekniikka luo mahdollisuudet. Nopeasti molempiin suuntiin toimiva yhteys rakentaa pohjaa monenlaisille pilvipalveluille, videoneuvotteluille, yritysten, koneiden ja infrastruktuurin toiminnanohjaukselle etänä. Huippunopeaa yhteyttä voidaan hyödyntää lisäksi vanhusten terveydenhuollossa ja parantaa muun muassa koulutuksen laatua.


Tämänkin me muistamme: kone ei korvaa ihmistä
Kuumana käyvä läppäri ei korvaa lämmintä kättä tai sydäntä. Mutta siitä tässä ei olekaan kysymys. Kysymys on siitä, että kaikilla on oltava tulevaisuudessa tasa-arvoinen oikeus olla tavoitettavissa ja käyttää omiin tarpeisiin soveltuvia, riittävän laadukkaita yhteyksiä. Kysymys on myös siitä, että kaikilla täytyy olla mahdollisuus tavoittaa esimerkiksi ne sähköiset palvelut, joita on tarjolla jo nyt runsaasti arkipäiväisten asioiden hoitamiseen.

Kylävoimaa järjestää Tietoliikenneillan
Keskustelemme erilaisista tietoliikenneyhteyksiin liittyvistä asioista TIETOLIIKENNEILLASSA keskiviikkona 6.3. klo 18-20. Silloin Keuruun yhteiskoulun audiotorissa järjestetään avoin tilaisuus, jossa on mahdollisuus kysyä omiin tarpeisiin sopivaa ratkaisua alan asiantuntijoilta - langalla tai ilman. Esimerkiksi:

Mitä liittymävaihtoehtoja on olemassa yksityiseen/yrityskäyttöön?
Minkälaiset ovat liittymien käyttöönottokustannukset?  
Minkälaiset ovat liittymien käyttökustannukset?
Mitkä asiat vaikuttavat tietoliikenneyhteyksien tehokkuuteen/nopeuteen/luotettavuuteen?
Minkälaisilla sopimusajoilla liittymän saa käyttöönsä?
Tulevaisuuden näkymät tietoliikenteessä, mihin suuntaan käytössä ollaan menossa?
Miten tämän päivän tietoliikenneyhteyksien kapasiteetti vastaa käytössä olevien laitteiden ja ohjelmien tarpeisiin?
  
Tervetuloa paikalle kysymään ja kuuntelemaan!   

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä


Tämän tekstin asialähteenä on käytetty Liikenne- ja viestintäministeriön 22/2012 julkaisua "Huippunopean laajakaistan taloudelliset vaikutukset yhteiskunnassa" (NAG Partners). Voit lukea koko mielenkiintoisen selvityksen linkin kautta.

www.keuruunkylat.fi