Karhu on komea, susi on uljas ja ilves viehkeä. Jokaisella niistä on oma tarkoituksensa luonnon tasapainon hoitamisessa. Tasapaino voi kuitenkin järkkyä, jos näitä kunnioitusta ja arvostustakin herättäviä eläimiä on liikaa. Kun ruoka ei riitä luonnossa, sitä tullaan helposti etsimään ihmisten läheisyydestä lisää. Aivan oman pihapiirin tuntumassa liikkuva karhu tai susi aiheuttaa useimmiten pelkoa tai vähintään harmia. Pahimmillaan eläintä kohtaan voi ruveta tuntemaan myös vihaa. Kukapa meistä haluaisi päivästä toiseen pelätä pihalla leikkivien lasten tai kotieläinten puolesta? Vaikka vahinkoja sattuu melko harvoin, ne ovat turhia vahinkoja. Meidän kaikkien luontokappaleiden pitää mahtua elämään näin harvaan asutussa maassa.
EU-määräykset velvoittavat päästämään mm. karjan laiduntamaan säännöllisesti. On ikävä asettua karjankasvattajan housuihin ja yrittää ajatella pelkkää hyvää maatilan liepeillä liikkuvasta sudesta tai karhusta, josta on useita näkö- ja jälkihavaintoja. Henkisiä paineita aiheuttaa jatkuva huoli ja päivystäminen, puhumattakaan taloudellisista menetyksistä jos vahinko käy. Petoeläimeen ei voi luottaa, sillä se toimii tarpeidensa ohjaamana nälkäänsä syöden tai viettinsä vuoksi tappaen. Villi eläin on villieläin. Se, mitkä tarkoitusperät tuovat petoeläimen lähelle ihmisasutusta, ei ole aina selviö tai eläimen seuraava liike yksiselitteisesti ennustettavissa.
 | |||
| Tämä kuva on napattu Pihlajaveden Aisapuu-kyläjulkaisusta nro 86/2012. |
Syksyn kyläkierroksilla kävi ilmi, että keuruunseudun kyläläiset suhtautuvat erittäin järkevästi ja rauhallisesti alueella liikkuviin suurpetoihin. Joku kertoi tarinaa emäntäänsä auton ajovaloissa lenkittävästä isännästä, kun emäntä ei pimeään yksin iltalenkille uskaltanut lähteä. Eräs nainen mainitsi vähän pelkäävänsä karhuja, mutta ajattelevansa sienestäessään "etteivät ne nallet naisia syö". Huumoria on mukana kylien arkipäivässä siis myös pedoista puhuttaessa. Petotilanteesta tiedottamiseen kaivataan kuitenkin avoimuutta ja aktiivisuutta. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa, vaan turvallisuuden tunnetta.
Kylävoimaa-projekti järjestää torstaina 7.2.2013 klo 18-20 kaikille avoimen Petoillan Haapamäen Suojan tiloissa (Pihlajavedentie 1A). Paikalle kyläläisten kysymyksiin saapuvat vastaamaan Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston pj. Leo Houhala ja Keuruun petoyhdysmies Jari Päivärinta. Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään! Kyläkuntia kannustetaan myös laatimaan "etelään toimitettavat" kirjelmät, joissa reilusti sanotaan oma mielipide kylän petotilanteesta. Kirjelmien laatimisessa saa apua allekirjoittaneelta.
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
p. 040 717 5370
kirsi.heiskanen(at)keuruu.fi
www.keuruunkylat.fi
