KOLME ENSIMMÄISTÄ KYLÄSUUNNITTELUILTAA TAKANA - MITES MEILLÄ MENI?

Kyläelämään-illat starttasivat Liesjärveltä maanantaina 8.4. Tiistai-ilta vierähti Haapamäellä ja keskiviikkona oltiinkin jo kyläasioiden äärellä Etelä-Keuruulla Liukossa. Mitä illoista jäi mieleen ja käteen? Hurjan paljon ajatuksia ja paperia. Hyviä keskusteluja ja uusia tuttavuuksia. 

Liesjärveläiset pohtimassa ja puhelemassa oman kylän asioita.

Kolmetuntisten Kyläelämään-iltojen aikana pohdittiin, minkälaisia toimenpiteitä kylällä voidaan tehdä, että oma kotipaikka olisi entistäkin parempi paikka olla ja asustaa. Minkälaisiin asioihin voimme itse toiminnallamme vaikuttaa? Missä asioissa kylällä on mahdollisuutta ja varaa kehittyä - tietysti siihen parempaan suuntaan.

Illalla esitettyihin kysymyksiin saatiin vastauksia runsaasti eri näkökulmista: yksi kuvitteli (jos ei ollut) olevansa ikäihminen, toinen nuori, kolmas työssäkäyvä, neljäs vapaa-ajan asukas ja niin edelleen. Minkälainen elinympäristö minulle on tärkeä, mitä palveluita tarvitsen ja missä niitä pitäisi olla saatavilla. Mitä yhteisöllisyys minulle merkitsee ja miten se ilmenee? Minkälaista yritystoimintaa kylällä voisi olla ja missä asioissa yrittäjät voisivat tehdä yhteistyötä? 

Lisäksi illalla keskusteltiin yhdyskuntatekniikkaan (hyh mikä sana, mutta pitää tärkeitä asioita sisällään ja vähemmän paha kuin infrastruktuuri) liittyvistä asioista elikkä sivistyneen ja kehittyneen yhteiskuntamme tarjoamista sujuvan elämisen raameista, jotka liittyvät olennaisesti asumisviihtyisyyteen ja -mukavuuteen. Alueellisia eroja puitteissa on, senhän me kaikki tiedämme, mutta mihinkä suuntaan ollaankaan menossa.. Sitähän ei pidä hyväksyä pureskelematta ja kynsimättä. Vai mitä? Keskustelu jatkuu!

Etelä-Keuruun Liukon Nikolaintalo tulvahti täyteen kyläläisiä.

 











Sitten esille tuotiin myös se tärkeä juttu, joka on vain ja ainoastaan omista toimintatavoistamme kiinni - yhteistyö. Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden (kyläläiset, yhdistykset, kylät, kaupunki, kunnat) välillä oli usealle kyläläiselle suorastaan sydämen asia. Siellä sun täällä toivottiin heräämistä esimerkiksi naapuriavun aikaan. Kättä ojennettiin niin, että ranteet rutisi! 

Oma kylä on rakas koti sekä sinne syntyneille että niille muuttajille, jotka ovat juurtuneet maahan viihtyisän ympäristön ja mukavien ihmisten ansiosta. Siksi oman kylän tuntomerkkejä ja erityisominaisuuksia on innostavaa pohtia. Miksi minä viihdyn täällä? Mitä näyttäisin satunnaiselle seikkailijalle tai vieraalle? Menisimmekö metsään vai soutelisimmeko järvellä? Osallistuisimmeko yhdessä hauskaan kylätapahtumaan?

Seinällinen ideoita kylän tulevaisuutta silmällä pitäen..

Kyläilloissa unelmoitiin myös suuria. Niin voi ja saa tehdä. On kuitenkin sellaisia asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan (ainakaan yksin); voi olla että rahat eivät riitä ja päättäjien tahtotila on jotain muuta kuin meidän omamme. Joskus on myös syytä tarkastella kriittisesti, rutisemmeko aiheesta tai vaadimmeko koko ajan parempaa pelkästä tottumuksesta. Mikä on riittävästi, millä pärjätään? Monia pieniä unelmia, joilla voi olla hyvinkin suuri vaikutus, voi kuitenkin toteuttaa kun porukalla ryhdytään työhön. Nimittäin hyvä olo ei maksa mitään ja se tulee aina kun tehdään yhdessä!

Ainakin Keuruun kokoiset kiitokset kaikille tähän mennessä iltoihin osallistuneille kyläläisille, illan vetäjälle Aimolle huikeasta ammatillisesta osaamisesta sekä Riikalle, joka tekee kaikkea pieteetillä, innostuneesti ja kylien parasta ajatellen. Tästä on hyvä jatkaa Kyläelämään-iltoja Koillis-Keuruulla, Riihossa, Jukojärvellä, Karimossa ja Pihlajavedellä!

Vilkaisepa vielä ajankuluksi kyläiltakuvia facebookista.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi

   

OPINTOMATKALLE TYKKÖÖSEEN JA RAITINPÄÄN MAITOTILALLE

Kivalla porukalla on aina hauskaa matkustaa ja erityisesti oppia uutta! Kylävoimaa-projektin puolesta järjestetään ensimmäinen kylävierailu huhtikuun 27. päivä. Suuntaamme silloin heti lauantaiaamusta Tykkööseen, josta voimme ammentaa runsaasti vireätä kylätoimintaa myös kotiinviemisiksi. Käypä kurkkaamassa Tykköön-kotisivut, niin tiedät minne olet lähdössä!

Kylävierailun lisäksi tutustumme sellaiseen paikkaan, johon ei joka poika tai tyttö pääsekään. Nimittäin meille esitellään suuri maitotila, joka on 120 lehmän koti ja tuottaa peräti miljoona (1 000 000!) litraa maitoa vuodessa. Raitinpään maitotilasta on lehtiartikkeli, johon kannattaa käydä tutustumassa Satakunnan Kansan -sivuilla. Tässäpä kohde joka sopii niille, jotka ihmettelevät "mistä näitä maitopurkkeja oikein tulee" ja niille, jotka ovat alan ammattilaisia. 

Tule mukaan reissuun! Lähdemme 8:30 Keuruulta ja palaamme 17:00. Vain 50 nopeinta mahtuu mukaan. Ilmoittaudu Kirsille sähköpostitse kirsi.heiskanen(at)keuruu.fi tai tekstiviestillä 040 717 5370. Jos kuva näkyy huonosti avaa tästä esite pdf-muodossa tai pyydä oma kutsu sähköpostitse.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä 

www.keuruunkylat.fi

 

 

KYLÄYHDISTYS TYÖLLISTÄJÄNÄ – OLETTEKO APUKÄSIÄ VAILLA?

Kevättalvesta monella kylällä on innostuttu kuulemaan lisää kyläyhdistyksen mahdollisuudesta toimia työllistäjänä. Kyläyhdistykset, kuten muutkin yhdistykset, voivat tarjota työttömälle mielekkään työpaikan. Samalla kyläyhdistykset saavat itselleen työvoimaa, esimerkiksi apukäsiä kylätalon ylläpitoon, alueen siistimiseen, pienimuotoiseen nikkarointiin, siivous- tai vaikkapa talkooavuksi.

Kaikki hyötyvät 
 
Useimmiten parhaiten sopiva työllistämismuoto yhdistyksille on kuntouttava työtoiminta. Kyläyhdistyksen on opastettava työntekijää työhön, mistä kyläyhdistys saa myös korvauksen, 10 euroa kultakin työntekijän tekemältä työpäivältä. Ja tämähän tekee pidemmän päälle melkoisen lisän kyläyhdistyksen kassaan. Työntekijä voi työskennellä hyvinkin itsenäisesti, mutta päivittäin olisi seurattava, että työt luistavat. Työttömälle, usein vieläpä pitkäaikaistyöttömälle, kuntouttava työtoiminta avaa väylän työelämään tarjoten mielekästä ja monipuolista tekemistä. Työtön saa myös 9 euron kulukorvauksen tavanomaisen työttömyyskorvauksensa päälle ja vielä kilometrikorvauksen, mikäli yhdensuuntainen työmatka ylittää viisi kilometriä.




Koillis-Keuruun HAKA:n johtokuntakin tuumailee, voisiko omalta kyläalueelta löytyä töitä ja työllistettäviä 
 
Kannustavia esimerkkejä 
 
Karimossa ja Haapamäellä on myönteisiä kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta, ja innostus on leviämässä myös moneen muuhun kylään. Karimossa ja Haapamäellä työntekijät työskentelevät monenlaisissa käytännön tehtävissä, riippuen hieman kunkin omasta osaamisesta. Ehtona tosin on, että työn on oltava ”kylän parhaaksi” eikä työllä saada astua yritystoiminnan varpaille. Esimerkiksi talkoovoimin pyöritettävä kyläkahvila tai -kioski on kelpo paikka kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle. Kuntouttavassa työtoiminnassa työtoimintapäiviä on oltava yhdestä viiteen päivää viikossa 4-6 tuntia päivässä. Sopimus on tehtävä vähintään kolmeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen sitä voi vielä jatkaa. Kyläyhdistys pääsee lisäksi osallistumaan työntekijän valintaan ja kaupunki vastaa työntekijän tapaturmavakuutuksesta.




Keuruun kaupungin työllisyyspäällikkö Erja Koivula ja Työkanava-hankkeen projektipäällikkö Kati Somppi. 
 
Työkanava-hanke apuna 
 
Kylävoimaa-projekti on käynyt muutamilla kylillä keskustelemassa työllistämisasiasta kyläläisten kanssa. Asiantuntijoiksi olemme paikalle saaneet työllisyyspäällikkö Erja Koivulan sekä Keuruulla aloittaneen Työkanava-hankkeen projektipäällikkö Kati Sompin. He ovatkin osanneet vastata hyvin kyläläisten kiperiin kysymyksiin ja mielellään kertovat työllistämismahdollisuuksista lisää. Työkanava-hankkeen tavoitteena on pureutua nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyteen, ja hankkeen väki osaa kertoa tarkemmin myös muista työllistämistavoista, esimerkiksi työkokeilusta ja palkkatuetusta työstä.

Terveisin

Riikka