Keuruulla voi asua monenlaisissa paikoissa. Alue koostuu kahdesta taajamasta, Keuruun keskustasta ja Haapamäestä. Lisäksi seudulla on eri tyyppisiä haja-asutus ja kyläalueita. Jokaiselle siis löytyy omaan elämäntilanteeseen ja makuun sopiva koti. Valinnan voi tehdä tarpeen ja omien mieltymysten perusteella: Yksi toivoo asuvansa palveluiden äärellä, toinen palveluiden tavoitettavissa ja kolmas ei palveluita haikaile kuin pakon edessä. Naapurinsa voi haluta kauas tai lähelle, talonsa mäen päälle tai pellon reunaan.
Näistä asioista keskusteltiin Koillis-Keuruun HAKA:n (Huttula, Asunta, Kaleton ja Ampiala) järjestämässä kyläillassa maanantaina 9.9.2013:
TAAJAMAN ULKOPUOLELLA ASUKKAAN OMAVASTUU KASVAA
Kunnan velvoitteet haja-asutusalueilla ovat vähäisemmät kuin tiiviisti rakennetuissa taajamissa. Kunnallistekniikan vastuuta ei ole ja haja-asutusalueiden maanomistajat ja asukkaat vastaavatkin itse tiestöön, vesi- ja viemärihuoltoon liittyvistä ylläpitoasioista.
Kunta myöntää vuosittain avustusta yksityisteiden kunnossapitoon, joka summa vuonna 2013 Keuruulla on 112.740 euroa. Summa pitää sisällään perusavustukset sekä erityiskohteiden avustukset. Hakijoita perusavustukselle on saatu kuluvana vuonna 168 tiekunnalta. Avustettavien yksityisteiden luokitus pohjautuu ELY-keskuksen (ent. tiehallinto) yksityisteistä antamiin luokitusohjeisiin. Avustuksen myöntämisen edellytys on, että tietä pidetään kunnossa vuoden ympäri, tie palvelee vakituisia asutusta, paikallista liikennettä tai on muuten liikenteellisesti merkittävä. Tieosuuskuntien avustamisen lisäksi Keuruun kaupunki on avustanut vesiosuuskuntia pienimuotoisesti, toimimalla esimerkiksi takaajana verkoston laajennuslainalle.
KIINTEISTÖVERO KUULUU KAIKILLE
Kiinteistöveron muodossa kaikilta asukkailta perittävällä rahalla kartoitetaan kunnan toimintaan. Lakisääteisen veron prosentista (vaihteluvälien rajat säädetty laissa) päättää kunta, joka rahoittaa yhteisestä kassasta paikallisia julkisia palveluita (koulu, terveydenhuolto), rakentaa kunnallistekniikkaa (vesi- ja jätevesijärjestelmät), valaisee katuja ja yleisiä alueita, kehittää liikennöintiä (kadut ja tiet) ja alueen maankäyttöä. Taajama-alueella kiinteistöveron hyödyt näkyvät ja tuntuvat asukkaiden arjessa. "Järjestelmä on sellainen kuin on", veroa ei kuntakohtaisesti voi päättää jättää perimättä.
KAAVOITTAMINEN, TONTIT JA RAKENTAMINEN
Rantarakentamista ohjataan lain voimalla. Mitä kauemmas tarkasti säädellyltä alueelta mennään pois päin, sitä "isompia pytinkejä" saa rakentaa. Esimerkiksi 10 metrin päähän rannasta voi rakentaa pienen saunarakennuksen, mutta suurempaa mökkiä on pystytettävä jo 30 metrin päähän. Paikalliset virkamiehet antavat alueellista täsmätietoa kunnan rakennusvalvonnasta tai ELY-keskuksesta. Järvien pirstomalla maaseudulla jotkin säädöksistä vaikuttavat rakentamiseen jopa kiusallisen paljon ja välillä jopa "maalaisjärjen" vastaisesti. Miten rantavyöhyke määritellään? Minkälaisilla järkevillä päivityksillä ehtoja voitaisiin muuttaa sellaiseen suuntaan, että järvisille kyläalueille rakentaminen ei olisi kohtuuttoman vaikeaa? - Tuumasta toimeen, tehdään asiasta aloite.
Oman kyläalueen maanomistajilta tiedustellaan, olisiko heillä halua ja aikeita maan myyntiin. Paikka, jossa tie vie perille ja kunnallistekniikka on vedetty jo lähelle tai on valmiina, on varsin otollinen uusien tonttien ja asukkaiden saamiseen. Siispä laitamme kylillä kielet laulamaan, kyselemme tontteja ja merkitsemme myytävät paikat. Maaplänttien ympärillä olevat toiminnot ja elinympäristö sekä tulevat naapurit määrittävät sen, onko alueelle muuttohalukkuutta. Viihtyisällä seudulla ja hyvien tieyhteyksen varrella sijaitsevan tontin markkinointi ja myyminen ei ole vaikeaa. Tarvitaan vain riittävä määrä tahtoa ja halua ottaa uudet asukkaat vastaan.
TYÖSSÄ KÄYVÄT ASUKKAAT JA YRITTÄMINEN MAASEUDULLA
Keuruun itäosissa on hyviä asuinpaikkoja Jyväskylässä työskenteleville. Koillis-Keuruun HAKA:n alueelle ominaista on, että tie 23 Jyväskylään halkoo pitkälle alueelle levittyvää kyläseutua. Petäjäveden rajassa kiinni oleva Huttula on Keuruun keskustasta parikymmenen kilometrin päässä. Toisesta päästään, Ilvestien kohdalta, kyläseutu on kiinni taajamassa. Suoraa, hyvässä kunnossa olevaa tietä pyyhältää Jyväskylään n. 40 minuutissa. Aikaa maisemareitin ihailuun on siis saman verran, kuin kohtuullisen kokoisessa kaupungissa ruuhkassa seisoskeluun. Oman pikkutilan omistaminen tai tiiviisti rakennetun kyläyhteisömäisen taloryppään asukkaana oleminen on monen suomalaisen unelma. Kilpailukykyiset hinnat ostettaessa ja rakentaessa sekä kohtuulliset asumiskustannukset houkuttelevat puoleensa uusia asukkaita aina perheistä eläkeläisiin.
Yritysalueet rakennetaan pääosin taajama-alueille, mutta yritystontteja on merkitty myös osayleiskaavaan taajaman ulkopuolelle. Jos joku on halukas aloittamaan yritystoimintaa muualla kuin taajama-alueella, voi tarvittaessa olla yhteydessä vaikka Keuruun kaupungin ylimpään johtoon asti. Selvitetään sitten yhdessä, kuinka suunnitelmia voidaan tukea, sillä "Kaupungintalon väellä on yhtenäinen linja alueen uusien työpaikkojen suhteen."
VAPAA-AJAN ASUKKAAT
Yhä useammat vapaa-ajan asukkaat viihtyvät mökillä pitkään. Vapaa-ajan asunnot muistuttavat päivä päivältä enemmän vakituista asuntoa ja kakkoskotia saatetaan asuttaa puolikin vuotta varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Kun vapaa-ajan asunto on rakennuspuitteiltaan sellainen, että se on muutettavissa vakituiseksi, kaupunki ei ole estämässä muutostyötä. Laki on kuitenkin huomioitava ja asian käsittely on siksi aina tapauskohtainen.
Mikä on vapaa-ajan asumista ja mikä vakituista asumista - raja on yhä häilyvämpi. Jatkossa Keuruun seudulla vapaa-aikaansa viettävät asukkaat halutaankin ottaa tiiviimmin mukaan kunnan arkeen, täysipainoisina keuruulaisina. Tähän päästään parhaiten hyvällä viestinnällä ja vuorovaikutuksella. Tyytyväinen vapaa-ajan asukas on hyvä seudun markkinoija ja palveluiden käyttäjä.
NO MUTTA - ENSIMMÄINEN KAUPUNGINJOHTAJAN SYKSYINEN KYLÄVIERAILU MENI HYVIN
Ensimmäinen kylävierailuilta sujui mukavassa hengessä! Paljon jäi vielä puhumatta, vaikka keskustelussa sivuttiin myös muun muassa valokuitu- ja nettiyhteysasioita sekä Kalettoman varikon tilannetta. Yli kaksituntisen, vapaamuotoisen keskustelun jälkeen kaupunginjohtaja lähti kotia kohti ja kyläläiset saunaan.
On hyvä, että kunnan isät jalkautuvat kyliin. Jalkautuminen on paras mahdollinen tapa selvittää miten ihmiset kokevat oman asuinympäristönsä ja samalla voidaan löytää uusia keinoja kaupungin ja kylien väliseen yhteistyöhön.
Kiitokset Timo Lounalle ja Koillis-Keuruun HAKA:n kyläläisille hyvästä keskusteluillasta!
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
www.keuruunkylat.fi
