tiistai 19. helmikuuta 2013

KOKO KANSAN LAAJAKAISTA

Tiesitkös, että etenemme Suomessa laajakaistan käytössä Euroopan kärkimaiden joukossa? Meistä lähes jokaisella on mahdollisuus kiinteän tai langallisen laajakaistan käyttöön kotona, työpaikalla tai julkisessa paikassa, kuten kirjastossa tai koulussa. 16-44 vuotiaista jokainen käyttää internetiä vähintään kuukausittain ja eläkeläisistäkin käyttäjiä on jo yli 50 %. Kiinteätä laajakaistaa käyttää n. 47 % kotitalouksista ja langatonta laajakaistaa yli 40 % väestöstä (= yli 2,5 miljoonaa liittymää).

Harvaanasuttu maa - joka niemeen ja notkelmaan tavoitettavuutta
Suomessa vain 50 % väestöstä asuu yli 1000 asukasta/neliökilometrillä olevilla alueilla. Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen tavoitteena on saada käytännössä kaikki vakinaiset asunnot eli yli 99 % väestöstä sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat enintään kahden kilometrin etäisyydelle huippunopean, 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Tämä tavoite on siis asetettu vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi lähivuosina pyritään edesauttamaan huippunopeiden langattomien laajakaistayhteyksin saatavuutta haja-asutusalueille tarjoamalla 800 MHz:n taajuusaluetta laajakaistan käyttöön. 

Hyvin toimivilla yhteyksillä tuetaan kotimaamme talouskasvua. Oli kysymyksessä mikä tahansa Suomi-neidon kolkka, siellä toivottavasti voidaan kohta harjoittaa menestyksekästä, uudenlaista palveluliiketoimintaa, olla tavoitettavissa ja viihtyä varmojen yhteyksien äärellä. Toimiva tekniikka mahdollistaa myös ikääntyvien kotiseurannan ja yhteydenpidon - kukapa meistä ei haluaisi asua kotonaan, vaikkapa maaseudun rauhassa, mahdollisimman pitkään! 

Niin ja se verkkohan tuo kaukaisimmat sukulaisetkin ihan viereen, näkö- ja kuuloetäisyydelle siihen tietokoneen ruudulle. Jos niin vain halutaan..


Bittimummut ja -papat tulevat
Tapasin helmikuun alkupäivinä Keski-Suomen Keskussairaalassa 86-vuotiaan mummun, joka kertoi käyttävänsä tietokonetta laskujen maksuun ja pitävänsä yhteyttä Skypen välityksellä Kiinassa töitä tekevään poikaansa. Eikä siinä vielä kaikki - hän totesi minulle, että "olen minä siellä facebookissakin". Tämä pirteä ikäryhmänsä edustaja mainitsi ongelmakseen sen, että tietotekniikassa käytetään hänelle hieman vierasta kieltä. En tullut kysyneeksi mummulta, että minkälainen tietokone ja minkälainen yhteys hänellä on kotona. Lähinnä jäin vain ihastelemaan hänen avoimuuttaan ja uteliaisuuttaan uutta tekniikkaa kohtaan..

Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden vanhuksia ja ikäihmisiä. Tai miksikä heitä halutaankin kutsua. Koska me kaikki vanhenemme ja tekniikka kulkee eteenpäin, on syytä hypätä kärryihin ja pysyä matkassa mukana. Tulevaisuudessa on sen lisäksi, että meillä kaikilla on varma ja nopea yhteys ulkomaailmaan, on syytä varmistaa myös se, että pärjäämme koneiden kanssa ja saamme niistä tarjolla olevan hyödyn irti. Me, jotka päivittäin työskentelemme, opiskelemme tai muuten hyödynnämme tekniikkaa, olemme eri asemassa kuin ne, joilla ei ole omakohtaista osaamista tai kokemusta tietotekniikasta ja -liikenteestä. Tarvitaan yhä enemmän koulutusta ja perehdytystä vanhuksillekin - miten pärjätään sähköistyvässä maailmassa.

Laajakaistan yleistymisellä ja talouskasvulla on tutkimusten mukaan selvä yhteys
Huippunopealla laajakaistalla kerrotaan olevan yhteiskuntaan suuria taloudellisia vaikutuksia: Koko Suomen kattava verkko saattaisi mahdollistaa jopa yli kahden miljardin euron (2 000 000 000 €!) vuosittaisen resurssien käytön tehostumisen ja vapautumisen uuteen käyttöön. Näiden suorien taloudellisten vaikutuksien lisäksi mukaan voitaisiin laskea epäsuorat taloudelliset vaikutukset sekä uusien liiketoimintamallien syntyminen ja mitä mielikuvituksellisimmat innovaatiot, joihin tekniikka luo mahdollisuudet. Nopeasti molempiin suuntiin toimiva yhteys rakentaa pohjaa monenlaisille pilvipalveluille, videoneuvotteluille, yritysten, koneiden ja infrastruktuurin toiminnanohjaukselle etänä. Huippunopeaa yhteyttä voidaan hyödyntää lisäksi vanhusten terveydenhuollossa ja parantaa muun muassa koulutuksen laatua.


Tämänkin me muistamme: kone ei korvaa ihmistä
Kuumana käyvä läppäri ei korvaa lämmintä kättä tai sydäntä. Mutta siitä tässä ei olekaan kysymys. Kysymys on siitä, että kaikilla on oltava tulevaisuudessa tasa-arvoinen oikeus olla tavoitettavissa ja käyttää omiin tarpeisiin soveltuvia, riittävän laadukkaita yhteyksiä. Kysymys on myös siitä, että kaikilla täytyy olla mahdollisuus tavoittaa esimerkiksi ne sähköiset palvelut, joita on tarjolla jo nyt runsaasti arkipäiväisten asioiden hoitamiseen.

Kylävoimaa järjestää Tietoliikenneillan
Keskustelemme erilaisista tietoliikenneyhteyksiin liittyvistä asioista TIETOLIIKENNEILLASSA keskiviikkona 6.3. klo 18-20. Silloin Keuruun yhteiskoulun audiotorissa järjestetään avoin tilaisuus, jossa on mahdollisuus kysyä omiin tarpeisiin sopivaa ratkaisua alan asiantuntijoilta - langalla tai ilman. Esimerkiksi:

Mitä liittymävaihtoehtoja on olemassa yksityiseen/yrityskäyttöön?
Minkälaiset ovat liittymien käyttöönottokustannukset?  
Minkälaiset ovat liittymien käyttökustannukset?
Mitkä asiat vaikuttavat tietoliikenneyhteyksien tehokkuuteen/nopeuteen/luotettavuuteen?
Minkälaisilla sopimusajoilla liittymän saa käyttöönsä?
Tulevaisuuden näkymät tietoliikenteessä, mihin suuntaan käytössä ollaan menossa?
Miten tämän päivän tietoliikenneyhteyksien kapasiteetti vastaa käytössä olevien laitteiden ja ohjelmien tarpeisiin?
  
Tervetuloa paikalle kysymään ja kuuntelemaan!   

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä


Tämän tekstin asialähteenä on käytetty Liikenne- ja viestintäministeriön 22/2012 julkaisua "Huippunopean laajakaistan taloudelliset vaikutukset yhteiskunnassa" (NAG Partners). Voit lukea koko mielenkiintoisen selvityksen linkin kautta.

www.keuruunkylat.fi