KYLÄKYSELYN ANTIA OSA 1 - Vastaajat

Marras-joulukuun 2012 aikana toteutettuun kyläkyselyyn saatiin yhteensä 224 vastausta! Sähköinen kyselylomake avattiin kaikkiaan 323 kertaa, mutta ilmeisesti jotkut kysymyksistä koettiin hieman haastaviksi ja jokunen jätti "leikin kesken". Paperisia kyselylomakkeita palautettiin toimistolle 98 kappaletta, mutta myös niistä muutamia jouduttiin hylkäämään puutteellisten tietojen vuoksi.

Kylien asukasmääriin suhteutettuna vastausmäärä ei ole mitenkään hurjan valtaisa, mutta tyytyväinen lopputulokseen on näissä raameissa oltava. Kyselyyn olisi varmasti saatu vastauksia enemmänkin; jos kyselylomake olisi jaettu postitse palautuskuoren kera kyläläisten kotiosoitteisiin. Näin ei kuitenkaan toimittu resursseista, kustannussyistä ja tiiviistä aikataulusta johtuen.

Mutta lopetetaanko jossittelu heti alkuunsa ja kurkistetaan kyselyn antiin. Ensimmäinen huikea tyytyväisyyden ailahdus syntyi näistä prosenteista (klikkaa kuva suuremmaksi):

96% vastaajista haluaa tehdä enemmän yhteistyötä kaupungin ja muiden kylien kanssa. Myös yhteistyöhalu muiden yhdistysten kanssa keräsi huikean lukeman 92%. 

Kysymys yhteistyöhalusta ei ollut kyselyssä ensimmäisenä, eikä viimeisenäkään, mutta ehdottomasti tärkeimmästä päästä. Sillä tosi on, kun on kyse mistä hyvänsä tekemisestä tai asioiden kehittämisestä - ei tule mitään, jos ei ole halukas yhteistyöhön. Alueellisen kehittämisen lähtökohta on ehdottomasti  oivaltaa yhteistyön merkitys. Siksi kyläläisten nyt antama viesti mm. kaupungin suuntaan tuntuu erittäin hyvältä! Hienoa!

KETKÄ VASTASIVAT

Kyselyyn vastanneista kylien vakituisia asukkaita oli 78% ja vapaa-ajan asukkaita 22%. Ilahduttavaa on sekin, että miehiltä ja naisilta saatiin lähes yhtä paljon vastauksia 47%/53%.

Kaikilta kyliltä saatiin vastauksia. Onkin tärkeää, että Keuruun kartalle voi iskeä nuppineuloja joka kolkkaan merkiksi siitä, että mielipiteitä annettiin monesta ilmansuunnasta.
 
Vastaajista peräti 46% on asunut yhtäjaksoisesti kylällä yli 21 vuotta. 

Vastaajien keski-ikä nousi varsin korkeaksi: 67% oli yli 46 vuotiaita. Kyselyyn vastasivat siis varsinaiset "kyläkonkarit". 

Mitä johtopäätöksiä tämän perusteella voidaan vetää vai voidaanko mitään? Projektinvetäjä innostuu kysymään vastaajaprofiilin perusteella ainakin nämä kysymykset:

• Ovatko kylällä pidempään asuneet aktiivisempia kuin  vähemmän aikaa asuneet?
• Ovatko pidempään kylällä asuneet kiinnostuneempia oman kylän kehittämisestä kuin vastikään/myöhemmin kylälle muuttaneet?
• Ovatko "konkarikyläläiset" halukkaampia vaikuttamaan oman kylän asioihin?
• Tavoitettiinko kyliltä jostain syystä helpommin kyselyyn vastaajiksi jo pidempään kylillä asuneet?    

Ken tietää? Lähipäivinä lisää vastauksia ja vastauksista kirpoavia kysymyksiä...

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi

PETOASIAT PUHUTTAA

"Sanotaanko, että Keuruulla on jo riittävästi karhuja, susia ja ilveksiä". Näin totesi Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Leo Houhala puhelimessa viime viikolla. Tuskin kukaan väittää vastaan. Keuruulla on kullakin pedolla vahva kanta.

Karhu on komea, susi on uljas ja ilves viehkeä. Jokaisella niistä on oma tarkoituksensa luonnon tasapainon hoitamisessa. Tasapaino voi kuitenkin järkkyä, jos näitä kunnioitusta ja arvostustakin herättäviä eläimiä on liikaa. Kun ruoka ei riitä luonnossa, sitä tullaan helposti etsimään ihmisten läheisyydestä lisää. Aivan oman pihapiirin tuntumassa liikkuva karhu tai susi aiheuttaa useimmiten pelkoa tai vähintään harmia. Pahimmillaan eläintä kohtaan voi ruveta tuntemaan myös vihaa. Kukapa meistä haluaisi päivästä toiseen pelätä pihalla leikkivien lasten tai kotieläinten puolesta? Vaikka vahinkoja sattuu melko harvoin, ne ovat turhia vahinkoja. Meidän kaikkien luontokappaleiden pitää mahtua elämään näin harvaan asutussa maassa.

EU-määräykset velvoittavat päästämään mm. karjan laiduntamaan säännöllisesti. On ikävä asettua karjankasvattajan housuihin ja yrittää ajatella pelkkää hyvää maatilan liepeillä liikkuvasta sudesta tai karhusta, josta on useita näkö- ja jälkihavaintoja. Henkisiä paineita aiheuttaa jatkuva huoli ja päivystäminen, puhumattakaan taloudellisista menetyksistä jos vahinko käy. Petoeläimeen ei voi luottaa, sillä se toimii tarpeidensa ohjaamana nälkäänsä syöden tai viettinsä vuoksi tappaen. Villi eläin on villieläin. Se, mitkä tarkoitusperät tuovat petoeläimen lähelle ihmisasutusta, ei ole aina selviö tai eläimen seuraava liike yksiselitteisesti ennustettavissa.

Tämä kuva on napattu Pihlajaveden Aisapuu-kyläjulkaisusta nro 86/2012.

Syksyn kyläkierroksilla kävi ilmi, että keuruunseudun kyläläiset suhtautuvat erittäin järkevästi ja rauhallisesti alueella liikkuviin suurpetoihin. Joku kertoi tarinaa emäntäänsä auton ajovaloissa lenkittävästä isännästä, kun emäntä ei pimeään yksin iltalenkille uskaltanut lähteä. Eräs nainen mainitsi vähän pelkäävänsä karhuja, mutta ajattelevansa sienestäessään "etteivät ne nallet naisia syö". Huumoria on mukana kylien arkipäivässä siis myös pedoista puhuttaessa. Petotilanteesta tiedottamiseen kaivataan kuitenkin avoimuutta ja aktiivisuutta. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa, vaan turvallisuuden tunnetta.

Kylävoimaa-projekti järjestää torstaina 7.2.2013 klo 18-20 kaikille avoimen Petoillan Haapamäen Suojan tiloissa (Pihlajavedentie 1A). Paikalle kyläläisten kysymyksiin saapuvat vastaamaan Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston pj. Leo Houhala ja Keuruun petoyhdysmies Jari Päivärinta. Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään! Kyläkuntia kannustetaan myös laatimaan "etelään toimitettavat" kirjelmät, joissa reilusti sanotaan oma mielipide kylän petotilanteesta. Kirjelmien laatimisessa saa apua allekirjoittaneelta.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

p. 040 717 5370
kirsi.heiskanen(at)keuruu.fi

www.keuruunkylat.fi

 

  


 


    

ME OLLAAN IHAN AIKATAULUSSAKIN

Kylävoimaa-projektilla on neljä tärkeätä tavoitetta saavutettavana ja jokaiselle näistä tavoitteista on määritelty etenemisaikataulu, jota projektinvetäjä uskollisesti seuraa ja jota ohjausryhmä valvoo; ohjeistaen ja kannustaen, tietenkin. Kaikkien on niin paljon helpompaa toimia, kun toiminnalle on asetettu selkeät raamit ja päämäärät! Sitten on olemassa vielä innostuneita ihmisiä, jotka auttavat matkalla yhteiseen päämäärään. Kylien miehet ja naiset, jotka ottavat yhteyttä tai tulevat käymään toimistolla vaihtamaan kuuluumisia ja ajatuksia. Kylävoimaa-projektissa kannustetaankin ideointiin ja "parastamiseen", mikä on niiden parhaiden ideoiden sallittua varastamista ja jalostamista. Niin huonoa ideaa tai surkeaa ajatusta ei olekaan, etteikö sitä voisi toiselle jakaa ja hetken yhdessä tuumata.Tämä periaate näyttääkin toimivan hyvin, myös kylien kehittämisasioissa.

Olin tänään toimistolla ensimmäistä päivää joulun ja vuodenvaihteen pikku tauon jälkeen. Kävin jälleen mielessäni läpi, miksi tätä projektia tehdään: kylien ja koko Keuruun alueen elinvoimaisuuden vuoksi ja kehittämiseksi. Kertasin tehtävälistaa mielessäni nämä tavoitteet, jotka toivottavasti ovat totta eivätkä vain sanoja paperilla, jo vuonna 2014:

1. Keuruun kaupungin päätöksenteossa noudatetaan yhteisesti laadittua kylien kehittämisohjelmaa. 
2. Kylillä olevat yhdistykset toimivat aktiivisesti ja tukevat kylän elinvoimaisuutta. 
3. Kylillä on toimivat tietoliikenneyhteydet, kunnossa oleva tiestö ja siisti tienvarsinäkymät, jotka tukevat alueen myönteistä imagoa.
4. Elinympäristö kylillä on muuttunut puhtaammaksi, turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi. 

Syksyn kyläkierrokset kyläkohtaisine projektisuunnitelmineen, kylien nykytilanteen kartoittamiseen liittyvä kyläkysely ja monet muut toteutuneet tehtävät kuluneen neljän kuukauden aikana ovat erinomainen pohja nyt vuonna 2013 jatkuvalle kylien kehittämistyölle. Innostuneisuus yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen on ollut projektin alkumatkan aikana silmin nähtävää ja korvin kuultavaa! Juuri siksi olemmekin aikataulussa. Ensimmäiselle syksylle asetetut tavoitteet on saavutettu ja uusia ideoitakin alueellisen kehittämisen eteen tehtävälle työlle on virinnyt. Vuoden viimeisessä ohjausryhmän kokouksessa saatoimme yhdessä todeta, että projektimme, jonka tarve on saanut alkunsa kyläläisten ajatuksista, on saanut hyvän alkuvauhdin eikä ainakaan ole tarttunut lähtötelineeseen. 

Siksi tänään, heti ensimmäisenä työpäivänä vuonna 2013 tuntui erityisen kivalta, että puhelin soi ja toimiston ovi kävi - kyläasioissa tietenkin. Kiitos teille aktiiviset ihmiset Kylävoimaa-projektin onnistuneesta alkutaipaleesta!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi