Syyskuisena lauantaiaamuna suuntasimme viimeiselle Kylävoimaa-projektin puitteissa järjestettävälle kylävierailulle. Ilmassa oli usvaa, muttei kyyneleitä... Tällä kertaa kohteeksi oli valikoitunut aivan Keuruun rajanaapuriseudut Jämsänkoski, Jämsä ja Kuorevesi. Edessämme oli juuri sellainen sopivan napakka vajaan 150 kilometrin lenkki linja-autolla, jonne saattoi startata puoliyhdeksältä aamulla ja ehtiä sitten vielä hyvissä ajoin takaisin kotiin. Hyväntuulinen keuruulaisporukka istahti bussiin - ja eikun menoksi; nyt lähdettiin katsomaan hulppeata kylätaloa, ihmettelemään ihania huopatuotteita ja maistelemaan maatalon omaa jäätelöä.
Ensimmäinen kohteemme oli paljon puhuttu ja mainetta niittänyt Porkkalan kylätalo, jonka näköä ja kokoa on päivitelty ympäri pitäjiä. Eikä syyttä. Pian saimme huomata, että kyläyhdistyksen ja riistapoikien yhteiseen voimanponnistukseen sisältyivät hulppean kylätalon lisäksi samassa pihapiirissä oleva iso metsästysmaja/taukotupa ja lahtivaja, jossa käsitellään sarvipäät patakuntoon. Aloitimme vierailumme tuosta pienemmästä rakennuksesta eli metsästysmajasta, joka siis sekin oli iso. Ihmettelepä tätä: Sen taukotuvan penkeiltä voi seurata online-lähetyksenä metsästyksen etenemistä ja hörppiä vaikka kuumaa kupposta hyvässä seurassa. Keittiössä voi kokkailla enemmänkin, jos nälkä yllättää ja intoa piisaa. Saman rakennuksen takaosassa oleva lahtivaja kiiltelee uutuuttaan. Missään ei näy karvanpätkiä tai minkään sortin roiskeita. Kaikki on nykyaikaista ja elintarviketilan status täyttyy mennen tullen. Jo toistasataa hirveä on saanut näissä tiloissa syömäkelpoisen muodon, kun tilat ovat olleet käytössä vasta kolme syksyä. "Ei joka paikassa ole ihan tämmöiset puitteet, on niitä hirviä riisututtu takeistaan hieman toisenlaisissakin olosuhteissa", tuumasi joku ääneen.
Metsästysmajalta kävelimme rinteeseen näköalapaikalle rakennetulle kylätalolle. Eteinen avautui edessämme tilavana ja sen takana suuri valoisa sali. Uutta ja hienoa, viimeisen päälle. Löytyy laadukkaat äänentoistolaitteet ja videotykki valkokankaineen ynnä muuta. Idea kylätalon rakentamisesta poiki vuoden 2006 hirvipeijaisissa. Rakennus sai maksimirahoituksen toimintaryhmä Vesuri ry:n kautta, "Tämä on suurin Vesurin maaseudun elävöittämiseen myöntämä rahoituskohde ja sellaisena se tulee varmaan pysymäänkin", kyläyhdistyksen pj. Markku Koponen valotti vieraita. Kyläläiset ovat olleet monessa mukana, lahjoittaneet puutavaraa ja ahkeroineet talkoissa. Talo saatiin täysin valmiiksi 2013. "Täällä ollaan aina valmiina talkoisiin". Erikoismaininnan saa eläkeläisreservi, joka puuhakkuudessaan on vailla vertaan. Eläkeläisten tieto, taito ja osaaminen yhdistettynä aikaan, jonka he haluavat jakaa muiden kanssa, on kullanarvoista! Porkkalan kylätalo on ekologinen, ison rakennuksen ylläpitokustannukset ovat pienet, se lämpenee maalämmöllä ja on vuorattu ekovillalla. Kaikki puutavara on tullut läheltä eli rekkarallia nämä parrut ja paneelit eivät ole kokeneet. Talossa on hälytysjärjestelmät, että vorojen on ihan turha tulla näille nurkille kurkkimaan. "Kirveen kanssa oon lähteny kahtomaan", tokaisee huumorimielellä Koskisen Pertti, joka on muuten suunnitellut koko hulppean kylätalon. Talosta on vielä velkaa reippaasti ja kyläyhdistys tekeekin talkoita mm. Nesterallissa ja Himoksen juhannuksessa kerätäkseen rahaa lainan lyhennykseen. Kylätaloa tietysti myös vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, saunaosasto ja korkeatasoinen keittiö tarjoavat mahdollisuuden järjestää isommatkin pirskeet. Onpa todella ahkeraa ja yrittäjämäistä toimintaa! Näiden ennakkoluulottomien ja rohkeiden kylätoimijoiden tuella maaseutu elää ja uusiutuu!
Saaristolaiskeittoluonaan jälkeen Vekkulan kylän oma mies, Salmisen Matti, kertoi meille vastikään perustetun Jämsän Voimavara ry:n toiminnasta. Tämä "yhdistysten yhdistys" on perustettu yhdistysten yhteisiä asioita hoitamaan Jämsän seudulle. Sana avoimuus toistuu keskustelussa useaan otteeseen. Yhteisen yhdistyksen perustamisella on tärkeä tavoite: halutaan parantaa keskusteluyhteyttä Jämsän kaupungin suuntaan esimerkiksi kyliä koskevissa asioissa. Porukalla voi vaikuttaa paremmin kuin yksin. "Kylien on pidettävä itsestään älämölöä", tokaisee Matti. Eihän sitä kukaan muuten kovin hyvin tiedä, että mitä sinne oikein kuuluu ja miten siellä menee. Eihän? Kyläyhdistykset ovatkin huipputärkeitä toimijoita kylillä, kun yhteisiä asioita viedään eteenpäin. Koska Jämsän voimavara ry:n toiminta on vielä nuorta, aivan kuten Keuruun kyläparlamentinkin, niin sovimme porukalla ennen kuin nousimme takaisin bussiin, että eiköhän tässä vielä joku kerta istahdeta alas turisemaan asioista lisää oikein ajan kanssa.
Porkkalan kylätalolta suunnistimme Alhon huopatehtaalla. Tuo pieni huopatehdas on toiminut samassa pihapiirissä vuodesta 1927 lähtien. Johanna Alhon papan isä oli tehtaan perustaja ja huovan parissa työskennellään jo 4. polvessa. Silloin aikoinaan tehdas työllisti huopatuotteiden tekijöitä peräti kahdeksankymmentä, tänä päivänä työntekijöiden määrä on seitsemän ja sesongin aikaan joitakin lisää. Sota-aikana tehtiin paljon varrellisia tossuja ja pienen tauon jälkeen ne on taas otettu tuotantoon. Ennen tehtiin vain monoja ja huopikkaita, mutta nyt tuotteita on tossuista saunahattuihin ja sisustustuotteisiin. Tuotantokoneet on suunniteltu ja teetetty itse. Samoin tuotekehitys tehdään itse, kaikki taitotieto on työntekijöillä ja yrittäjällä itsellään. Lampaan villa tulee valmiiksi värjättynä englannista, se on tasalaatuista ja roskatonta. Tiesitkös, että huopatossun valmistuksessa on satoja työvaiheita? Viisi vuotta sitten perustetussa tehtaanmyymälässä joutuu suoranaiseen huopahurmioon, niin paljon on esillä ihania tuotteita. Onneksi välillä voi hörpätä kahvit, että jaksaa taas huokailla ja hiplata. Ja tehdä ison kasan ostoksia. On upeaa nähdä ja kuulla miten käsityöyrittäjyys elää Suomessa!
Sitten hurautimme Suinulan kylään Kuoreveden puolelle. Suomalaista työtä ja käsityötä edustaa oman tilan lehmänmaidosta herkulliset jäätelöt valmistava Savontilan yrittäjäpariskunta Minna ja Kari Savo. Vanhalla sukutilalla, arvokkaassa ja suojellussa aikoinaan Heikki Tiitolan suunnittelemassa miljöössä tuotetaan herkullisia makuja kaikille jäätelön ystäville kermassa säästämättä. "Tämä ei ole mitään laihdutusjäätelöä" sanoo Kari Savo nauraen. No onneksi ei, silloin kun syö jotain ihanuuksia, sen pitää ehdottomasti maistua hyvälle, eikä kumille tai teolliselle esanssille. Suklaa, mansikka, wisky, terva, lakritsi, kinuski, baileys dajm, metsämarja, täältä nuo ihanat luonnonmukaiset jäätelöt ja sorbetit kulkeutuvat lähialueiden herkuttelijoiden suihin. "Ei me yritetäkään laajentaa", nimittäin kauimmat herkkusuut löytyvät Tampereelta. Hyvä näin. Oikeita lähiherkkuja ovatkin nämä täyteläiset ja luonnonläheiset jäätelöt, joissa ei ole lainkaan lisäaineita. "Näitä yleensä pystyvät syömään nekin, joilla on laktoosin kanssa ongelmia." Maito vain pastöroidaan, sitä ei homogenoida, saamme tietää. Kesällä täällä eletään varsinaiset työpiikkiä, silloin kun muut lomailevat. Työtä piisaa ja asiakkaita niin, että "kesästä ei muista mitään". Maitoa menee myös meijeriin ja pihapiirin kauniit vanhat rakennukset työllistävät, kun kunnostettavaa ja laittamista riittää. "Tuossa on vanha vehnämylly ja leipomo, joka paloi joskus sodan alla. Siitä voi eläkeläisenä ottaa itelleen lisää puuhasteltavaa", tuumaa Kari. Kyllä ovat ahkeria yrittäjiä! Osa meistä söi ahkerasti jäätelöä jo paikan päällä. Kylmälaukkujakin oli otettu mukaan kymmenkunta, joten heräteostoksille innostuneet saivat omat jäätelöpurkkinsa väliaikaissäilytykseen. Niin lähti kymmenet litrat jätskiä matkalle kohti Keuruuta!
Olipa kiva päivä, kivoja ihmisiä, kivoja kohtaamisia. Tuliaisina meillä oli ihania huopatuotteita, herkullistä jäätelöä ja yksi polkupyörä, jonka eräs rouva osti huopatehtaan pihakirppiksestä. Ehkä kuitenkin kaikkein tärkein tuliainen tulee pysymään meillä kirkkaana mielessä pitkään: maaseutu tarvitsee näitä rohkeita ja ennakkoluulottomia ihmisiä pysyäkseen elävänä ja elinvoimaisena. Ahkeria yhdistystoimijoitaan ja yrittäjiään. Heille me kaikki lähetämme tehdystä työstä suuret kiitokset!
Raikasta syksyä kaikille toivotellen
Kirsi, projektinvetäjä
Olennainen osa hanketyötä on, että aika ajoin räknätään erilaisia listoja ja luetteloita rahoittajia varten. Joku siitä räknäyksestä ei tykkää, mutta minäpä tykkään! Nimittäin selkeä data on dataa, eikä mitään ympäripyöreätä liirumlaarumia. Listauksiin tarvittavat tiedotkin löytyvät varsin helposti, jos on nähnyt sen vaivan, että kirjaa asiat ylös silloin kun pitää, eikä vasta viidestoistapäivä...
Listasin ohjausryhmäämme sekä rahoittajaa varten sellaisia konkreettisia asioita ja toimenpiteitä, jotka ovat tulleet näkyviksi Keuruun Kylävoimaa-projektiin myönnetyn hankerahoituksen turvin ja joita voidaan ilmentää vaikkapa määrinä (hlöt, kpl) tai euroina.
Lista näyttää tältä ajanjaksolla 3.9.2012-12.8.2014
Hankkeen työntekijät
- Kirsi Heiskanen, projektinvetäjä 09/2012-10/2014
- Riikka Rajala, kehittämisohjelman laatiminen ja muu projektityö 02/2013-08/2013
- Riitta Pellinen, kehittämisohjelman laatiminen 12/2013-01/2014
Projektin kokonaisrahoitus 187 500,00 €, josta
- Julkinen rahoitus 150 000,00 €
- Yksityinen, rahallinen osuus ("raha-raha") 9 375,00 €
- Yksityinen, vastikkeeton työ (talkootyö) 28 125,00 €
Keuruun kylissä käynnistyneet hankkeet ja hankesuunnitelmat, yht. 213 949,00 €
- Liesjärven kylätalon kunnostushanke 33 038,00 €
- Riihon Himmaanmäen näkötornihanke 52 000,00 €
- Haapamäen rautatieläisyysmiljöön esiselvityshanke 76 250,00 €
- Nuorisoseurantalo Männistön ja urheilukentän kunnostushanke 14 861,00 €
- Karimon kylätalon kunnostus ja vierasvenelaituri, hankesuunnitelma 37 800,00 €
Kyläkäyntejä ja -tapaamisia/kohtaamisia kylissä, joissa mukana projektinvetäjä ja kyläläisiä, yhteensä noin 80 kpl.
Talkootyötunnit ja yksityinen raha 4.6.2014 mennessä
- Talkootyötuntien kertymä 12.8.2014, 26 170,00 €/2 617 tuntia.
- Yksityisen rahan kertymä 12.8.2014, 7 966,05 €
Opintomatkat ja kylävierailut 2013-2014
- Eduskunta, Kalmari/Maaseutuasuminen 20.3.2013, osallistujia 47
- Tykköön kylä ja Raitinpään maitotila 27.4.2013, osallistujia 38
- Halkokummun kylä ja maaseutuyritykset 5.10.2013, osallistujia 23
- Tammelan kylät ja kunta, yhteistyö 22.11.2013, osallistujia 18
- Killinkosken vanha teollisuustaajama 22.3.2014, osallistujia 22
- syksyllä 2014 tehdään 1-2 opintomatkaa lisää
Mennään kylään -bussikierrokset kylissä keväällä 2014, 5 täyttä bussikierrosta
- Haka ja Jukojärvi -kyläkierros 27.3.2014, osallistujia 50
- Liesjärvi ja Pihlajavesi -kyläkierros 1.4.2014, osallistujia 50
- Haapamäki ja Riiho -kyläkierros 3.4.2014, osallistujia 50
- Etelä-Keuruu -kyläkierros 9.4.2014, osallistujia 50
- Karimo -kyläkierros 15.4.2014, osallistujia 50
Kyläelämään -kyläsuunnitteluillat keväällä 2013, yhteensä 16 kylävierailua ja
n. 250 osallistujaa
- Liesjärvi 8.4. ja 6.5.2013
- Haapamäki 9.4. ja 14.5.2013
- Etelä-Keuruu 10.4. ja 7.5.2013
- Koillis-Keuruun HAKA 15.4. ja 8.5.2013
- Riiho 16.4. ja 13.5.2013
- Jukojärvi 17.4. ja 15.5.2013
- Karimo 18.4. ja 21.5.
- Pihlajavesi 22.4. ja 27.6.2013
Kaupunginjohtajan ideoimat vapaamuotoisen keskustelun kyläillat Keuruulla
- Koillis-Keuruun HAKA, kaup.johtajan tapaaminen 9.9.2013, osallistujia 21
- seitsemälle kylälle sovittiin alustavat tapaamispäivät
- loput vierailut jäivät toteutumatta (ajanpuutteen vuoksi?)
Muita tapahtumia ja tilaisuuksia
- Kylätentti, kunn.vaaliehdokk. ja kyläläisten yht.tilaisuus 16.10.12, osallistujia 34
- Yhdistysten viestintäilta 22.11.12, osallistujia 16
- Yhdistys työllistäjänä -tilaisuudet 27.2., 3.4. ja 4.4.2013, osallistujia 26
- Tietoliikenneilta 6.3.13, osallistujia 20
- Petoilta 7.2.2013, osallistujia noin 160
- Kotisivujen päivityskoulutus 21.11.13 kyläyhdistysten edustajille, osallistujia 10
- Terveys ja Turvallisuus -tapahtumat 3.10., 10.10. ja 12.10.2013, osallistujia noin 100
- Yhdistysten hallinnointiin liittyvä koulutus 24.1., osallistujia 5
- Pieksämäen Halkokummusta kylävieraita Jukojärvellä 9.11.13
- Ylä-Savon Veturin toiminta-alueelta kylävieraita 11.2.14
- Tykköön kylästä vieraita Riihossa 2.8.2014
Ohjausryhmä kokoontui ajalla 3.9.2012-4.6.2014 yhteensä 16 krt, tehtävänä projektin seuranta ja ohjaus
- Kivinen Tuomo, kyläedustaja Etelä-Keuruu 16/16
- Laskujärvi Eero (varapj.), Keuruun kaupunki 16/16
- Pellinen Aimo (pj.), kyläedustaja Koillis-Keuruun HAKA 15/16
- Pusa Paula, kyläedustaja Liesjärvi 14/16
- Inkiläinen Erkki, kyläedustaja Riiho 13/16
- Koskela Mauri, kyläedustaja Haapamäki 12/16
- Hanhiniemi Oiva, kyläedustaja Karimo 12/16
- Pohjonen Antero, Keuruun kaupunki 11/16
- Laakso Erkki, Vesuri ry 9/16
- Kosonen Timo, kyläedustaja Jukojärvi 5/16
- Koski Veli, Ely-keskus 1/16
- Santaniemi Jussi, Keuruun kaupunki 1/16
Projektiryhmä kokoontui 11 krt, mukana edustajia seitsemältä kylältä, projektin "luova työrukkanen ja ideapankki" (ei hlökoht. osallistumisseurantaa)
- Vesterinen Liisa, Etelä-Keuruu
- Koski Kaarina, Riiho
- Koskela-Drischenko, Karimo
- Riihimäki Matti, Jukojärvi
- Pellinen Riitta, Koillis-Keuruun HAKA
- Niemelä Matti, Liesjärvi
- Saarinen Matti, Karimo
- Jokinen Matti, Riiho
- Paananen Katri, Liesjärvi
- Koskela Mauri, Haapamäki
- Tastula Valtteri, nuorten edustaja (jäänyt pois opiskeluiden vuoksi)
- Hanhiniemi Tomi, Pihlajavesi (jäänyt pois työkiireiden vuoksi)
- Harjula Seppo, Valkealahti (jäänyt pois työkiireiden vuoksi)
Kyselyt kylätoiminnasta ja vastausraportit
- ensimmäinen kysely 11-12/2013, vastauksia yhteensä 224
- uusintakysely 3-5/2014, vastauksia yhteensä 137
Kyläsuunnitelmat
- sisältöjä työstetty Kyläelämään-illoissa keväällä 2013
- kyläsuunnitelmat tehty taulukkomuotoon seitsemälle kylälle
- Riiho, Liesjärvi, Jukojärvi, Etelä-Keuruu, Karimo, Pihlajavesi, Haapamäki ja Koillis-Keuruun HAKA
Keuruun kyläparlamentti
- kylien uusi yhteinen yhteistoiminnan ja vaikuttamisen kanava/toimielin
- kyläparlamenttitoiminnan esittelyilta 14.5., paikalla 20 kylien edustajaa
- kyläparlamentin perustajina 7 keuruulaista kylää
- kyläparlamentin 18 jäsentä nimetty 5.6.2014
- esitetään määrärahaa toimintaa varten kaupungin talousarvioon 2015 (kyläohjelmaan kirjatut toimenpiteet)
Kylien kehittämisohjelma
- laatijoina ja kirjoittajina kyläläiset, Riitta Pellinen ja Riikka Rajala
- sisältöä koottu yhteisissä kyläilloissa
- ohjelman laatimistyöpajaan 11.5.2013 osallistui 20 kyläläistä ja kaupunginjohtaja
- valmiin kehittämisohjelman esittely kaupunginjohtajalle 8.4.2014
- kehittämisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet budjetoidaan
- kyläohjelma menossa kaupungihallituksen käsittelyyn syksyllä 2014
- kylien kehittämisohjelma toimii kyläparlamentin työsuunnitelmana ja -välineenä
Keuruun kaupunki myöntää välirahoituslainaa kylähankkeisiin
- lainan käyttöönotosta kahdeksan kylän yhteinen aloite keväällä 2013
- aloite hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 6/2013
Kioski/kahvilatoiminnan harjoittaminen Karansalmen pysäköintialueella, sopimuksen uusinta
- 31.12.2013 päättyneen sopimuksen uusiminen Tienpitoviranomaisen kanssa
- uimarantasopimuksen laatiminen kaupunki-kyläyhdistys välille
- saatu sovittua poikkeuksellisen pitkä sopimusaika 12 vuoden ajaksi
- sopimukset mahdollistavat kyläyhdistyksen investointihankkeen toteuttamisen
- taustalla yli puoli vuotta kestänyt yhteistyö viranomaisten ja viranhaltioiden kanssa
Kyläyhdistys työllistäjänä
- Työkanava-hankkeen kanssa yhteistyössä "Kylä työllistäjänä" infoillat 3 kpl 4/2013
- HAKA:ssa, Riihossa ja Jukojärvellä työllistetty henkilöitä (aiempaa toimintaa jo Etelä-Keuruulla, Karimossa ja Haapamäellä)
Mediat - näkyvyyttä kylille ja kylätoiminnalle
- Sanomalehdet: erilaisia kyliä koskevia juttuja/julkaisuja noin 50 kpl
- Radio: Yle Suomi kyläohjelmaa Riihosta ja Karimosta sekä Haapamäeltä lähetyksiä yhteensä 4 kpl
- Kylävoimaa-blogi, raportointia projektin toiminnasta 68 kpl, katseluita yli 14 600 krt
- Luotu uudet Keuruunkylät -facebooksivut, tykkääjiä 360, kuvia yli 1000 kpl
- Luotu uudet Keuruunkylat.fi, kylien yhteiset kotisivut
- Luotu kylille omia kyläesitteitä
Muuta
- kylillä keskustelu maisemanhoidosta ja tehty talkoita ympäristön siistimiseksi
- kylillä seurattu ja keskusteltu vesistöjen tilasta aktiivisesti
- kylillä seurattu tiestön kuntoa ja ylläpitoa/hoitoa aktiivisesti
- kylillä uusittu ja päivitetty info/kyläkylttejä
- kylillä tehty aloitteita kyläalueiden tiestön nopeusrajoitusten laskemiseksi
- kyläläiset osallistuneet yksityisteiden kunnossapito- ja hallinnointikurssille
- kylätilaisuuksissa tiedotettu turvallisuudesta ja petotilanteesta
- kylätilaisuuksissa järjestetty jätevesineuvontaa
- jaettu kylille Keuruun kaupungin Ikäihmisten palveluopasta
- jaettu tietoa Keuruun kaupungin Palvelu- ja asioimisliikenteestä
- kylissä tallennettu/tallennetaan perinnettä ja kulttuuria kirjoihin ja kansiin
- kartoitettu kylien nähtävyyksiä ja luontokohteita keuruunkylat.fi -kotisivuille
- tiedotettu kesäasukkaille kevät 2013 Jätehuolto ja vapaa-ajan asunto vakituiseksi
- tiedotettu kesäasukkaille kevät-kesä 2014 tiedote kylien tapahtumista, kotisivuista jne.
- kylillä asuneiden ja asuvien vanhusten yhteistapaamiset syksyllä 2014, yhteistyössä mukana palvelukeskus Lehtiniemi ja kylät
Siinä lienee ainakin suurin osa konkreettisista asioista. Mitäs tykkäät listasta? Niitä asioita varten, joita ei voi koskettaa tai muuttaa vaikka rahaksi, on ihan oma listansa... Siitä kerron varmasti myöhemmin lisää.
Kylävoimaa-projekti jatkuu lokakuulle ja muutamia juttuja on vielä tekemättä. Ainakin opintomatkalle suunnataan vielä kerran ja tapailemme kyläaktiivien kansssa Kyläparlamentti-toiminnan merkeissä.
Hyvää loppukesää kaikille!
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
Riihon kylän Himmaanmäkeen on nousemassa kyläläisten yhteisenä voimanponnistuksena näköalatorni. Rakentaminen on jo pitkällä nyt kesä-heinäkuun vaihteessa 2014 ja näillä näkymin torni saadaan aivan valmiiksi heinäkuun puoliväliin mennessä. Kesäiset lumisateet ja myrskytuulet ovat haitanneet rakennusprojektia, mutta tällä kylällä ei anneta periksi - rohkeutta ja innostusta riittää vaikka muille jaettavaksi!
Luepa miten kaikki sai alkunsa ja miten tähän päivään on edetty puuhakkaan Riihon kyläyhdistyksen sihteerin, Kaarina Kosken kertomana:
Näköalatornin rakentamisidea nousi pintaan keväällä 2013 Kylävoimaa -hankeillassa Riihon Kyläyhdistyksen hallituksen jäsenen, Matti Jokisen, suulla. Selvisi, että idea näkötornista on itänyt riiholaisten mielissä jo pitkään. Himmaanmäki on sopivan korkea paikka Riihon kylällä ja kyseisen maa-alueen omistaja Tuomo Riihonen kertoi joskus varanneensa puutkin näkötornin rakentamista varten, mutta rakentaminen jäi ja puut ovat jo lahonneet. Tuomon vaimo Anri totesi: ”Pohjalaasille tuloo hyvä mieli, kun näköö kauas”. Riihon kylällä on ollut vireää kyläelämää ja yhteisöllisyyttä kautta aikojen ja erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana oman kyläyhdistyksen toimiessa aktiivisesti. Aika tuntuisi olevan sopiva näinkin mittavan hankkeen toteuttamiseen.
Riihon kylällä asuu monenlaisia osaajia, monen eri alan ammattilaisia. Elämäntilanteet vaihtelevat, ikärakenne on kirjava; on nuoria tilallisia tai kodin ulkopuolella työssä käyviä, hiljattain eläkkeelle jääneitä tai osa-aikaeläkeläisiä, sekä varttuneempaa hyväkuntoista väkeä. Tästä joukosta löytyy talkoolaisia ja myös koneita ja laitteita on käytettävissä. Talkooväkeä saamme Keuruun kaupungin alueelta ja kauempaakin, ystävistä, tuttavista ja sukulaisista. Apuvoimia on siis löytynyt ja tarkoitus oli myös palkata torniprojektiin yksi rakennusalan ammattilainen rakentajaksi. Suunnittelutyöstä ja piirustusten tekemisestä sovittiin Suunnittelutoimisto Multimetallin Ahti Penttisen kanssa, Multialta ja rakennesuunnittelun ja lujuuslaskelmat teki rakennusinsinööri Jari Huuskonen Multialta. Heillä on kokemusta korkeiden rakenteiden suunnittelusta. Rakennusmestari Teppo Kimari Haapamäeltä toimii valvojana.
Tornitoimikunnan perustamiskokous pidettiin 6.10.2013. Tornitoimikunnan jäsenet: Matti Jokinen (puh.joht.) Kaarina Koski (sihteeri) Esa Mäkinen, Mika Virkki ja Simo Riihimäki.
Osa tornitoimikunnan jäsenistä kokoontui useita kertoja suunnittelemassa, tekemässä asiapapereita ja laskelmia puutavaran määrästä, täyttämässä tornihankkeen rahoitusepapereita Vesuri ry:n kautta ELY–keskuksen päätettäväksi.
Aloitimme suunnitelmien teon kesäkuussa tutustumalla Ruoveden Pajuskylän näkötorniin ja Multian Kiiskilänmäen näkötorniin. Keskusteltiin myös Tuomo ja Anri Riihosen kanssa maanvuokrasopimuksesta. Kesän 2013 mittaan neuvoteltiin piirustusten saamisesta tai ostamisesta Multialta, mutta elokuussa selvisi etteivät multialaisten piirustukset ole käytettävissä. Päätettiin kutsua Suunnittelutoimisto Multimetallista Ahti Penttinen tutustumaan tornipaikkaan ja kysyä, ehtisikö hän tekemään piirustukset ja suunnitelmat 15.9.2013 mennessä, jolloin hankehakemus on jätettävä Vesuri ry:lle.
Tornisuunnitelmat lähtivät etenemään vauhdilla, hallitus teki myönteisen päätöksen tornin rakentamisesta, selvityksiä tehtiin puutavarasta, muista tarvikkeista, kustannuksista, talkoolaisista ja aloitettiin asiapapereiden laatiminen kiireisellä aikataululla. Vuokrasopimus solmittiin Tuomo ja Anri Riihosen kanssa n. 0,5 ha:n suuruinen alue Himmanmäestä, haettiin vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi kiinnitys 30 v. ajaksi, haettiin rakennuslupa, teetettiin lujuuslaskelmat, merkattiin alue maastoon ja raivattiin puusto pois sekä lujitettiin tien pohjaa. Haettiin Matkalantien tiehoitokunnan lupa rakentamishankkeelle ja rahankeräyslupa Poliisilta tornihankkeeseen. Avattiin tornihankkeelle oma pankkitili, samoin kuin rahankeräykseenkin.
Virallinen, lopullinen päätös rahoituksesta saatiin ELY-keskukselta Vesuri Ry:n kautta joululahjaksi 18.12.2013. Syksyn säät mahdollistivat tornin perustuspilareiden valun ja tavoitteemme oli saada torni valmiiksi juhannukseksi 2014.
No, nythän tiedämme kesäkuun lopulla 2014, ettei torni valmistunut juhannukseksi. Vielä on pieni mahdollisuus, säistä riippuen, saada torni kiipeämiskuntoon 29.6. mennessä, jolloin tornilla pidetään avoin esittelypäivä, mutta todennäköisesti 13.7. on aivan valmista. Talkoita on ollut tornilla kesäkuun alkupäivistä alkaen päivittäin. Lautataapelit on purettu ja laudat kuljetettu Himmaanmäkeen Taatilasta. Raudat on hitsattu ja valmisteltu kiinnitys valettuihin betonipilareihin ja pylväisiin. Kiinnitys tapahtui pylväiden nostopäivänä ke 13.6.2014. Lautatavaraa on valtattu ruskealla valtilla aina kun sää on sallinut kuivumisen...
Nyt jäämme odottelemaan tornin esittelypäivää ja varsinaisia avajaisia, niin korkeahan siitä tulee, että heikompia huimaa: tornin korkeus on n. 22 metriä ja korkeus merenpinnasta 180 metriä eli huippu kohoaa n. 202 metriin.
Kiitokset tornitoimikunnan sihteeri Kaarinalle mielenkiintoisesta tarinasta!
Terveisin
Kirsi, Kylävoimaa-projektinvetäjä
P.S. Tornin esittelypäivää vietettiin heinäkuun puolivälissä.Riihontien varressa on viralliset opastetaulut näköalatornille.
.jpg)
Sitten vielä ajo-ohjetta:
Haapamäen keskustasta Riihontietä Ruoveden suuntaan n. 8 km, käänny oikealle Matkalantielle, jota 1,5 km. Google Maps ja navigaattori löytää paikan päälle haulla Matkalantie 159.
