Parasta omalla kylällä on oma tila ja rauha, mukavat naapurit sopivan etäisyyden päässä, vehreä kesä, luminen talvi, iltojen hiljaisuus ja aamuinen linnunlaulu. Parasta omalla kylällä on tutut vanhat lapsuuden maisemat ja viehättävä maaseutumainen elinympäristö, jossa ihminen on sinut itsensä ja luonnon kanssa.
Viime syyskuussa alkaneessa, Keuruun kaupungin hallinnoimassa Kylävoimaa-projektissa on luotu siltoja erilaisten ihmisten välille sekä edellytyksiä viihtyisälle ja turvalliselle asumiselle Keuruun kylillä. Kyläläisten kanssa yhteistyössä on pohdittu, miten omaa elinympäristöä voidaan kehittää mieluisaan suuntaan, minkälaista vireätä toimintaa kylillä on jo - ja mitä voisi olla, minkälaisia palveluita ja yrittäjyyttä kylillä tarvitaan ja kuinka niitä järjestettäisiin. On mietitty, miten kylään toivotetaan uudet asukkaat tervetulleiksi ja miten viestitään, että saadaan mahdollisimman moni kyläläinen mukaan toimintaan. Millä tavoin rakennetaan kylää, jossa on hyvä asua ja elää yhteisön jäsenenä?
Kylävoimaa-projekti on koonnut huhti-toukokuussa kyläiltoihin yhteisten tuumauspöytien ääreen kaksi ja puolisataa kyläläistä. Tuttuja kasvoja ja uusia kasvoja, on ollut harmaita panttereita ja pellavapäitäkin. On keskusteltu teiden kunnossapidosta, jätehuollosta, tietoliikenneyhteyksistä ja naapuriavusta, kuten myös monesta muusta kyläasumista koskevasta asiasta. Kyläiltojen tavoitteena on ollut tukea kylien elinvoimaisuutta ja aktivoida samalla kyläyhdistysten toimintaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti, yhdessä keinoja pohtien!
Kylävoimaa-projektin aikana laadittavilla kyläkohtaisilla suunnitelmilla ja kylien yhteisellä kehittämisohjelmalla tähdätään kokonaisen, ääriviivojaan myöten vahvan ja yhtenäisen Keuruun rakentamiseen. Monessa asiassa ratkaisee raha, mutta myös uudet toimintatavat ja toimintamallit ovat pohdinnan alla - miten toimimalla me voimme tuoda esiin maaseutuasumisen parhaat puolet? Mitä voimme tehdä itse aktiivisesti asioiden eteen? Kysymyksiin etsimme ratkaisua yhdessä kaupungin viranhaltijoiden ja kylien asukkaiden kanssa, sillä Keuruu on yhtä vahva kuin sen taajama ja kylät yhteensä.
Kylävoimaa - kylien yhteinen projekti - jatkuu vuoden 2014 heinäkuun loppuun saakka. Kylävoimaa on jo poikinut uusia hankeaihioita Keuruun alueelle kylätalon kunnostuksesta näköalatornin rakentamiseen. Projektin aikana Keuruun kylät saavat uudet kotisivut, jotka valmistuvat pikku hiljaa projektin edetessä.
Kaupungin puolelta tuore kädenojennus kyläläisille on välirahoituslainan myöntäminen maaseutua kehittäviin hankkeisiin. Välirahoituslaina-aloitteen allekirjoitti kahdeksan kyläyhdistystä ja esityksen läpimenon merkitys on kylätoiminnan kehittämiselle suuri.
Tähän päivään mennessä on ehditty tiedottamaan myös mm. Petoasioista, joka omana tilaisuutenaan kokosi Haapamäen Suojaan 160 ihmistä helmikuussa, tietoliikenneasioista, vapaa-ajan asukkaiden jätehuollon järjestämisestä ja kesämökin muuttamisesta vakituiseksi asuinpaikaksi. Projektitiedottamiseen on valjastettu parisataa nimeä kattava sähköpostirekisteri, Keuruunkylät-facebooksivut ja Kylävoimaa-blogi, joiden kautta kerrotaan kyliä ja kyläläisiä koskettavista asioista. Myös paikallislehti Suur-Keuruu on tehnyt hyvää yhteistyötä Kylävoimaa-hankkeen puitteissa. Näillä linimenteillä kaiku keuruulaisesta tekemisen meiningistä on kiirinyt jo kuntarajojen ulkopuolellekin!
”Täällä saat elellä omassa rauhassa, harrastaa omia juttuja ja olla oma itsesi” totesi eräs Keuruun kyläläinen, kun häneltä kysyttiin mikä on parasta omalla kylällä. Kun tuohon lausahdukseen lisää vielä kauniin luonnon; auringossa välkkyvät vesistöt ja vehreät metsiköt - mikäpä olisi parempi paikka viipymiseen ja oleiluun kuin aito keuruulainen kylä, sen mukavat asukkaat ja kylätoiminnasta kumpuava yhteisöllisyys. Se on sitä parasta KYLÄVOIMAA.
Teksti on mukaelma Lankkuan sukuseuran kesäkuisessa kokoontumisessa julkaistusta jutusta.
Terveisin, Kirsi projektinvetäjä
Paluumuutto maaseudulle lisääntyy, kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus 29.5.2013. "Vuosittaisten paluumuuttojen määrä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan yli kolmanneksen vuodesta 1990 vuoteen 2012."
Eläköityvät suomalaiset haluavat takaisin kotiseudulle ja tuttuihin lapsuudenmaisemiin. Paluumuuttajien lisäksi kannattaa muistaa maaseudun "tulomuuttajat", jotka ovat kyllästyneet kaupunkiasumisen elementteihin kuten meteliin ja ruuhkiin, ja haluavat maaseudulle maistamaan toisenlaista arkea.
Nyt on juuri oikea aika markkinoida maaseutuasumista, tuoda sen parhaat puolet esiin; kertoa kylien vapaista asunnoista ja tonteista - hehkuttaa kyläelämää ja ottaa avosylin vastaan uudet asukkaat! Keuruulla on kaavoitettu kuluvan kevään aikana useita omakotitontteja ja myös sellaisia tontteja, joilla voi asua ja yrittää samanaikaisesti, kun teollisuustilan rakentaminen omaan pihaan on sallittua.
Maaseutuasumisesta kiinnostuneen kannattaakin olla yhteydessä Keuruun kaupungin kaavoitusosastoon. Parasta on tietenkin lähteä oppaan kera paikan päälle katsomaan ja ihastumaan! Myös useilla kylillä on maanomistajien omia tontteja myynnissä, usein hiljaisesti, mutta kysymällä nämäkin paikat selviävät. Yhteyttä voi ottaa tarvittaessa vaikka kyläyhdistysten puheenjohtajiin, he kyllä tietävät mistä saa lisätietoa.
Keuruun kaupungin mökkiläiskirje postitetaan lähipäivinä 825 vapaa-ajan kiinteistöön. Kirjeen mukana lähtee paljon tarpeellista tietoa liittyen mm. jätehuollon järjestämiseen ja mitä toimenpiteitä vaatii mökin muuttaminen vakituiseksi. Keuruulla toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi kaikki uudet asukkaat kauniin luonnon ja vesistöjen äärelle!
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
Kattava infopläjäys vapaa-ajan asunnon muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi löytyi maaseutuplus-sivuilta. Koska pdf-tiedosto on suuri ja latautuu hitaasti, Ympäristöministeriön yliarkkitehdin hyvin laatima teksti löytyy tästä alta:
Jos haluat muuttaa mökillesi asumaan vakituisesti, sinun kannattaa ensimmäiseksi selvittää mökkisi rakennuslupatilanne. Rakennuksen voi virallisesti muuttaa vakituiseksi asunnoksi vain, jos sille saadaan vakituiseen asumiseen tarkoitettu rakennuslupa. Mökkisi rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen saat selville mökkikunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Joskus sinun on haettava poikkeamispäätös ennen kuin voit saada rakennusluvan.
Yleensä mökkien käyttötarkoitukseksi on rakennusluvassa merkitty vapaa-ajan asunto. Joskus kyseessä voi kuitenkin olla vanha omakotitalo, jota myöhemmin on alettu käyttää loma-asuntona. Tällöin rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus on todennäköisesti jo valmiiksi vakituinen asunto. Voi myös olla, että rakennukselle on haettu vakituisen asunnon rakennuslupa, vaikka sitä tosiasiallisesti olisikin käytetty enimmäkseen vapaa-ajan asuntona. Näissä tapauksissa riittää, että teet maistraatin henkikirjoittajalle muuttoilmoituksen.
Jos mökkisi käyttötarkoitukseksi on rakennusluvassa merkitty vapaa-ajan asunto, sinun on haettava uusi rakennuslupa käyttötarkoituksen muutosta varten. Rakennusluvan käsittelee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Joskus tarvitaan myös poikkeamispäätös, jonka on oltava lainvoimainen ennen rakennusluvan myöntämistä (poikkeamisesta enemmän kääntöpuolella). Rakennusluvan puute voi myöhemmin vaikeuttaa esimerkiksi kiinteistön myyntiä.
Myönnettäessä rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutokselle, on katsottava että rakennuspaikka ja rakennus soveltuvat vakituiseen asumiseen ja että hanke muutenkin täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Luvan myöntävän viranomaisen on huolehdittava vaatimusten täyttymisestä, vaikka luvan hakija tyytyisikin asumaan pienessä ja hatarassa mökissä ilman juoksevaa vettä tai talvellakin ajokelpoista kulkuyhteyttä.
Rakennuspaikkaa koskevia vaatimuksia
- rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri
- rakennuspaikalla ei saa olla tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa
- rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta
Rakennusta koskevia vaatimuksia
- rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan
- rakennuksen tulee täyttää käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla olennaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat mm. rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, hygieniaa, terveyttä ja ympäristöä, käyttöturvallisuutta, meluntorjuntaa, energiataloutta ja lämmöneristystä
- on otettava huomioon myös rakennusmääräyskokoelman määräykset, jotka koskevat mm. huonekorkeutta, ovia, lämmitystä, ilmanvaihtoa, keittiötiloja, käymälöitä ja pesutiloja.
Lisäksi on katsottava, että
- rakennus soveltuu paikalle
- rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen
- vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle
- rakennusta ei sijoiteta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista
- teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia
- jos alueella on asemakaava (ranta-asemakaava), hankkeen on oltava sen mukainen
- ellei asemakaavaa ole, maakuntakaavasta tai yleiskaavasta aiheutuvat mahdolliset rajoitukset on otettava huomioon
Tarvitset poikkeamispäätöksen, jos hankkeesi on kaavan, rakennusjärjestyksen tai muun laissa asetetun vaatimuksen vastainen. Poikkeamishakemus jätetään kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja poikkeamispäätöksen on oltava lainvoimainen, ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää.
Poikkeamispäätös on tarpeen
- jos mökki sijaitsee kaavoitetulla alueella ja mökin rakennuspaikka on merkitty kaavaan loma-asuntoalueeksi (esimerkiksi RA).
- jos mökki sijaitsee kaavoittamattomalla ranta-vyöhykkeellä tai -alueella
- jos hanke on rakennusjärjestyksen taikka muun laissa säädetyn tai sen nojalla annetun määräyksen vastainen.
Poikkeamisesta päättää useimmiten kunnan viranomainen (kunnanhallitus tai muu toimielin).
Joskus voi olla tarpeen, että mökkiä käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä korjataan tai laajennetaan. Jos laajennus on huomattava, esimerkiksi 40 neliön lomarakennusta laajennetaan 100 neliön omakotitaloksi, kyseessä on uutta rakennusta vastaavasta rakentaminen. Jos tällainen hanke sijoittuu kaavoittamattomalle rantavyöhykkeelle tai -alueella, kunta lähettää poikkeamispäätöksen alueelliseen ympäristökeskuksen ratkaistavaksi.
Kunta tai alueellinen ympäristökeskus voi myöntää poikkeuksen, jos siihen on erityinen syy. Poikkeamisen on myös täytettävä muut laissa säädetyt edellytykset. Tällöin arvioidaan erityisesti, onko hanke kaavoituksellisesta näkökulmasta suotava. Myös luonnon ja rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden toteutuminen on otettava huomioon.
Poikkeamisen erityinen syy liittyy yleensä
- maankäytöllisiin seikkoihin, kuten rakennuspaikan sijaintiin ja ympäristöön
- lain tavoitteiden toteutumiseen
Erityisinä syinä ei pidetä esimerkiksi henkilöön liittyviä tai henkilöstä johtuvia syitä. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
- poikkeaminen ei saa haitata alueella voimassa olevan kaavan periaatteiden toteutumista
- poikkeaminen ei saa olla esteenä sille, että alueelle myöhemmin voidaan laatia lain sisältövaatimukset täyttävä kaava
- poikkeaminen ei saa vaarantaa maanomistajien yhdenvertaista kohtelua
- poikkeamisessa on otettava huomioon myös varovaisuusperiaate: poikkeamismenettelyllä ei voida rakentaa niin paljon kuin kaavoittamalla, eri hankkeet huomioon ottaen on jätettävä myös suunnitteluvaraa
- tärkeitä kaavoituksellisia kriteereitä ovat rakentamattoman rannan säästäminen sekä maiseman, virkistystarpeiden, vesihuollon ja vesiensuojelun huomioon ottaminen
Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteidensaavuttamista.
Käyttötarkoituksen muutoksia koskevia poikkeamishakemuksia ratkaistessaan kunnat kiinnittävät usein huomiota myös kuntataloudellisiin seikkoihin. Kunta voi tehdä kielteisen päätöksen, jos vakituinen asuminen johtaisi esimerkiksi palvelujen järjestämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Kunta voi myös arvioida, että rakennuspaikka ei muuten sovi vakituiseen asumiseen esimerkiksi tontin pienen koon, hankalan maaston tai heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Varsinaisen rakennuksen sopivuus vakituiseen asumiseen ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä.
Materiaalilähde: Ympäristöministeriö
Tämä
varsin seikkaperäinen opastus siitä, mitä kaikkea mökin muuttaminen
vakituiseksi asunnoksi velvoittaa tekemään, löytyy siis alkuperäisenä
pdf-versiona Maaseutuplus-sivuilta.
Ohjeen on laatinut Ympäristöministeriön yliarkkitehti Anneli Jarva.
Keuruun kaupungin rakennusvalvonnan rakennustarkastaja Outi Riihikankare
on tarkistanut toukokuussa 2013 sisällön ja todennut sen
ajantasaiseksi.
Jos kiinnostuit vakituisesta asumisesta Keuruulla, voit olla yhteydessä rakennusvalvontaan p. 0207 738 738.
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
