PIEKSÄMÄEN HALKOKUMPU "Henkii maalaiselämää parhaimmillaan"
Lokakuun 5. päivä bussi kääntää keulansa Keuruulta kohti Pieksämäen seutua, kun suunnistamme kylävierailulle vuoden 2012 kylään, Halkokumpuun. Savuja kylällä on n. 60 ja niistä maatiloja 11. Vakiasukkaita alueella asustaa noin 160 ja mökkiläisiä lähes 50. Kylällä palvelee kirjastoauto, myymäläauto, jäätelöauto ja palvelutaksi. Yhteisiä palveluita ovat lisäksi kimpparoskis ja kierrätyspiste.
Entinen kyläkoulu, nykyinen Kumputalo, on kyläläisten ahkerassa ja monipuolisessa käytössä. Talosta löytyy: liikuntaa, musiikkia, teatteria, pyhäkoulu sekä koulun toiminnasta 1938-2009 väliseltä ajalta kertova "Muistojen luokka" -näyttely. Näyttelystä kuvia tässä alla (kuvat Halkokummun-kotisivuilta ). Taloa vuokrataan kyläläisille ja ulkopuolisten käyttöön.
Meidät ottaa vastaan joukko aktiivikyläläisiä; näin kivasti kylätoiminnan esittelijöitä meille kuvailee kylätoimikunnan puheenjohtaja Tarja:
- Ossi Häkkinen, Halkokummun teatterimme pj ja myös yrittäjä perhekoti Kotikupareessa, valovoimanen näyttelijä ja kantava henkilö kylällämme
- Raija Vauhkonen, aktiivinen kyläläisemme, huolehtii paljon Kumputalostamme ja mm. Museoluokan alulle panija ja ylläpitäjä, esittelee museoluokan teille.
- Ritva Poikolainen kylämme hengetär ja hyvän tuulen tuoja :), kyllätoimikunnan vara pj, yrittäjä, maitotilallinen, apuna tällä kertaa keittiössämme
- Mari Leppänen, meidän pito kokkimme, valmistaa teille herkullisen ruoan, nähtäväsi itse ei pääse paikalle, tällä hetkellä äityislomalla ja myös maanviljelijän vaimo
- Heikki Häkkinen, Pieksämäen kylät ry pj, Pmäen kaupungin hallituksen jäsen, asuu Venetmäessä naapuri kylässä myös maanviljelijä, kertoo Pieksämäen Kylät ry:n toiminnasta
- Mervi Lintunen, myös Pieksämäen kylät sihteeri, aktiivi kylätoiminnassa omalla kylällään myös Paltasella
- Tarja Istolainen, Halkokummun kylätoimikunnan pj, myös Pmäen kylät ry:n jäsen, toimin myös yrittäjänä (vakuutusedustajana Tmi)
Tapaamme siis Halkokummussa hyvin monenlaista osaajaa ja mielenkiintoisia kyläläisiä! Kylätoiminnan ja kylätalon esittelyn jälkeen pääsemme tutustumaan maaseutuyrittäjiin: marjatilaan, kahvilaan sekä lähiruokapuotiin.
Marja- ja Hedelmätila Minkkistä luotsaa Keijo Minkkinen, joka tunnetaan ahkeruudestaan ja alan taitajuudestaan. Tilalla on viljelty herukkaa 23 vuoden ajan ja pensaita on kokonaista 6 hehtaaria. Omenat tulivat mukaan kuvioihin 10 vuotta sitten ja nyt 4,3 hehtaarin alueella on peräti 7000 puuta! Huh huh, kunnioitusta herättäviä lukemia! Keijo Minkkinen pyörittää tilaa yhdessä vaimonsa kanssa, he ovat molemmat eläkkeellä. Tuotteita myydään välittäjälle, torikauppiaille ja yksityisille.
Kahvila Reissupannussa tutustumme Mikkelintien varressa toimivaan perheyritykseen, joka myy lähituotannosta valmistettuja herkkuja kuten muikkuleipää ja juustokakkua. Parin kilometrin päässä oleva Hiliman puoti tarjoaa myös kotimaista luomu- ja lähiruokaa; mysliä, yrttiteetä, siideriä, glögiä, marmelaadia ynnä muuta. Yrityskäynneillä onkin erinomainen mahdollisuus viritellä vaikka itselle uusi harrastus tai ammatti - olisitko sinä sellainen paakari, että myisit suut makiaksi muillekin?
Opintomatka tarjoaakin myös tällä kertaa monenlaista ravintoa sekä mielelle että kielelle. Halkokummussa syömme maittavat "kyläkokin" valmistamat ruuat ja yrityskäynneiltä on oiva mahdollisuus ostaa lähiruokaa kotiinviemiksiksi!
Koko päivän paketti: kuljetukset, kylätoiminnan ja kylätalon esittely, ruokailu sekä kahvit ja pullat, yritysesittelyt ja hyvä seura, kaikki yhteensä 45 € /hlö. Opintomatkan osallistumismaksu kerryttää Kylävoimaa-hankkeen pakollista omavastuurahoitusta. Maksut allekirjoittanut kerää bussissa.
Sitovat ilmoittautumiset opintomatkalle 30.9. mennessä: kirsi.heiskanen(at)keuruu.fi tai tekstarilla 040 717 5370. Ilmoita nimesi, puhelinnumerosi ja erityisruokavalio, jos sellainen on. Katso aikataulu ja tule mukaan!
Terkuin
Kirsi, projektinvetäjä
Maaseudulla on ihmisen hyvä asustella ja erityisen mukavaa se on silloin, kun terveys on kunnossa ja asukkaalla kaikin puolin turvallinen olo. Oman kodin pitäisi olla maailman turvallisin paikka - eikös niin!
Kylävoimaa-projekti järjestää usean eri toimijan kanssa yhteistyössä kolmen tapahtuman sarjan lokakuussa. Tapahtumien aiheena on tällä kertaa KYLÄLÄISTEN TERVEYS JA TURVALLISUUS. Otsikkoon liittyen luvassa on muun muassa:
- TERVEYSMITTAUKSIA, kolesteroli, verensokeri, maksa-arvot, verenpaine, pientä korvausta vastaan á 2-5 €
- ELINTARVIKENÄYTTELY, tiedätkö mitä syöt ja juot? Montako sokeripalaa on karkkipussissa tai limsapullossa?
- TERVEYSNEUVONTAA JA -OHJAUSTA, tule kysymään vinkkejä asiantuntijoilta
- ALKUSAMMUTUSHARJOITUKSET
- ENSIAPUKOULUTUSTA JA HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMINEN
- KOTIVARANÄYTTELY, mitä päivittäistarvikkeita tarvitset kotiin erikoistilanteiden varalta
- ESTEETTÖMYYSNEUVONTAA JA APUVÄLINEITÄ ARKIPÄIVÄN TOIMINTAAN, neuvot ja apuvälineet liikuntaesteisille ja ikääntyville
- SUURPETOINFOA, petoyhdysmies Jari Päivärinta kertoo ajankohtaiset kuulumiset rintamalta
- JÄTEVESINEUVONTAA, paikalla puolueeton jätevesineuvoja Tuija Manerus JAMKista
NUORILLE
Tule maalaamaan oma kyläsi, suunnittele ja tee oma pinssi.. Vaikuta vastaamalla kyselyyn! Palkinto luvassa!
Musiikkiakin on tiedossa: Suojalla (klo 17) ja Männistöllä (klo 13) esiintyy THE NAMELESS, ala-astesarjan vuoden bändi 2013.
HUOM! Tapahtumien sisältö vaihtelee tapahtumapaikoittain.
TAPAHTUMA-AIKATAULUT JA PAIKAT
Torstaina 03.10. klo 17-20
Liesjärven kylätalo, Korkatintie 3
Torstaina 10.10. klo 16-19
Haapamäen Suoja, Pihlajavedentie 1A
Lauantaina 12.10. klo 12-15
Männistön Nuorisoseurantalo, Heikkiläntie 42, Pohjoisjärvi
Tulehan kuuntelemaan, katsomaan ja oppimaan, ja tapaamaan tietenkin tuttuja! Kyläyhdistykset myyvät kahvia ja makiata, ettei ala väsyttämään!
Yhteistyössä ovat mukana: Keuruun 4H-yhdistys, Keuruun kaupungin nuorisopalvelut, Keski-Suomen Sydänpiirin Kylän Sydän -hanke, Keuruun Riistanhoitoyhdistys, JAMK Jätevesineuvontahanke ja kyläyhdistykset.
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
Miten Keuruun eri osissa asuvat ihmiset kokevat oman asuinlähiönsä? Tähän kysymykseen Keuruun kaupunginjohtaja Timo Louna on hakemassa vastauksia syksyn ja talven 2013 aikana toteutettavalla kyläkierroksella. Mitä kyläläiset ja kaupungintalon virkamiehet voivat tehdä yhteisten asioiden eteen? Miten voitaisiin saavuttaa ideaalitilanne, jossa omaan elinympäristöön oltaisiin mahdollisimman tyytyväisiä?
Keuruulla voi asua monenlaisissa paikoissa. Alue koostuu kahdesta taajamasta, Keuruun keskustasta ja Haapamäestä. Lisäksi seudulla on eri tyyppisiä haja-asutus ja kyläalueita. Jokaiselle siis löytyy omaan elämäntilanteeseen ja makuun sopiva koti. Valinnan voi tehdä tarpeen ja omien mieltymysten perusteella: Yksi toivoo asuvansa palveluiden äärellä, toinen palveluiden tavoitettavissa ja kolmas ei palveluita haikaile kuin pakon edessä. Naapurinsa voi haluta kauas tai lähelle, talonsa mäen päälle tai pellon reunaan.
Näistä asioista keskusteltiin Koillis-Keuruun HAKA:n (Huttula, Asunta, Kaleton ja Ampiala) järjestämässä kyläillassa maanantaina 9.9.2013:
TAAJAMAN ULKOPUOLELLA ASUKKAAN OMAVASTUU KASVAA
Kunnan velvoitteet haja-asutusalueilla ovat vähäisemmät kuin tiiviisti rakennetuissa taajamissa. Kunnallistekniikan vastuuta ei ole ja haja-asutusalueiden maanomistajat ja asukkaat vastaavatkin itse tiestöön, vesi- ja viemärihuoltoon liittyvistä ylläpitoasioista.
Kunta myöntää vuosittain avustusta yksityisteiden kunnossapitoon, joka summa vuonna 2013 Keuruulla on 112.740 euroa. Summa pitää sisällään perusavustukset sekä erityiskohteiden avustukset. Hakijoita perusavustukselle on saatu kuluvana vuonna 168 tiekunnalta. Avustettavien yksityisteiden luokitus pohjautuu ELY-keskuksen (ent. tiehallinto) yksityisteistä antamiin luokitusohjeisiin. Avustuksen myöntämisen edellytys on, että tietä pidetään kunnossa vuoden ympäri, tie palvelee vakituisia asutusta, paikallista liikennettä tai on muuten liikenteellisesti merkittävä. Tieosuuskuntien avustamisen lisäksi Keuruun kaupunki on avustanut vesiosuuskuntia pienimuotoisesti, toimimalla esimerkiksi takaajana verkoston laajennuslainalle.
KIINTEISTÖVERO KUULUU KAIKILLE
Kiinteistöveron muodossa kaikilta asukkailta perittävällä rahalla kartoitetaan kunnan toimintaan. Lakisääteisen veron prosentista (vaihteluvälien rajat säädetty laissa) päättää kunta, joka rahoittaa yhteisestä kassasta paikallisia julkisia palveluita (koulu, terveydenhuolto), rakentaa kunnallistekniikkaa (vesi- ja jätevesijärjestelmät), valaisee katuja ja yleisiä alueita, kehittää liikennöintiä (kadut ja tiet) ja alueen maankäyttöä. Taajama-alueella kiinteistöveron hyödyt näkyvät ja tuntuvat asukkaiden arjessa. "Järjestelmä on sellainen kuin on", veroa ei kuntakohtaisesti voi päättää jättää perimättä.
KAAVOITTAMINEN, TONTIT JA RAKENTAMINEN
Rantarakentamista ohjataan lain voimalla. Mitä kauemmas tarkasti säädellyltä alueelta mennään pois päin, sitä "isompia pytinkejä" saa rakentaa. Esimerkiksi 10 metrin päähän rannasta voi rakentaa pienen saunarakennuksen, mutta suurempaa mökkiä on pystytettävä jo 30 metrin päähän. Paikalliset virkamiehet antavat alueellista täsmätietoa kunnan rakennusvalvonnasta tai ELY-keskuksesta. Järvien pirstomalla maaseudulla jotkin säädöksistä vaikuttavat rakentamiseen jopa kiusallisen paljon ja välillä jopa "maalaisjärjen" vastaisesti. Miten rantavyöhyke määritellään? Minkälaisilla järkevillä päivityksillä ehtoja voitaisiin muuttaa sellaiseen suuntaan, että järvisille kyläalueille rakentaminen ei olisi kohtuuttoman vaikeaa? - Tuumasta toimeen, tehdään asiasta aloite.
Oman kyläalueen maanomistajilta tiedustellaan, olisiko heillä halua ja aikeita maan myyntiin. Paikka, jossa tie vie perille ja kunnallistekniikka on vedetty jo lähelle tai on valmiina, on varsin otollinen uusien tonttien ja asukkaiden saamiseen. Siispä laitamme kylillä kielet laulamaan, kyselemme tontteja ja merkitsemme myytävät paikat. Maaplänttien ympärillä olevat toiminnot ja elinympäristö sekä tulevat naapurit määrittävät sen, onko alueelle muuttohalukkuutta. Viihtyisällä seudulla ja hyvien tieyhteyksen varrella sijaitsevan tontin markkinointi ja myyminen ei ole vaikeaa. Tarvitaan vain riittävä määrä tahtoa ja halua ottaa uudet asukkaat vastaan.
TYÖSSÄ KÄYVÄT ASUKKAAT JA YRITTÄMINEN MAASEUDULLA
Keuruun itäosissa on hyviä asuinpaikkoja Jyväskylässä työskenteleville. Koillis-Keuruun HAKA:n alueelle ominaista on, että tie 23 Jyväskylään halkoo pitkälle alueelle levittyvää kyläseutua. Petäjäveden rajassa kiinni oleva Huttula on Keuruun keskustasta parikymmenen kilometrin päässä. Toisesta päästään, Ilvestien kohdalta, kyläseutu on kiinni taajamassa. Suoraa, hyvässä kunnossa olevaa tietä pyyhältää Jyväskylään n. 40 minuutissa. Aikaa maisemareitin ihailuun on siis saman verran, kuin kohtuullisen kokoisessa kaupungissa ruuhkassa seisoskeluun. Oman pikkutilan omistaminen tai tiiviisti rakennetun kyläyhteisömäisen taloryppään asukkaana oleminen on monen suomalaisen unelma. Kilpailukykyiset hinnat ostettaessa ja rakentaessa sekä kohtuulliset asumiskustannukset houkuttelevat puoleensa uusia asukkaita aina perheistä eläkeläisiin.
Yritysalueet rakennetaan pääosin taajama-alueille, mutta yritystontteja on merkitty myös osayleiskaavaan taajaman ulkopuolelle. Jos joku on halukas aloittamaan yritystoimintaa muualla kuin taajama-alueella, voi tarvittaessa olla yhteydessä vaikka Keuruun kaupungin ylimpään johtoon asti. Selvitetään sitten yhdessä, kuinka suunnitelmia voidaan tukea, sillä "Kaupungintalon väellä on yhtenäinen linja alueen uusien työpaikkojen suhteen."
VAPAA-AJAN ASUKKAAT
Yhä useammat vapaa-ajan asukkaat viihtyvät
mökillä pitkään. Vapaa-ajan asunnot muistuttavat päivä päivältä enemmän vakituista
asuntoa ja kakkoskotia saatetaan asuttaa puolikin vuotta varhaisesta
keväästä myöhäiseen syksyyn. Kun vapaa-ajan asunto on rakennuspuitteiltaan sellainen, että se on
muutettavissa vakituiseksi,
kaupunki ei ole estämässä muutostyötä. Laki on kuitenkin huomioitava ja asian käsittely on siksi aina
tapauskohtainen.
Mikä on vapaa-ajan asumista ja mikä
vakituista asumista - raja on yhä häilyvämpi. Jatkossa Keuruun seudulla
vapaa-aikaansa viettävät asukkaat halutaankin ottaa tiiviimmin mukaan
kunnan arkeen, täysipainoisina keuruulaisina. Tähän päästään parhaiten
hyvällä viestinnällä ja vuorovaikutuksella. Tyytyväinen vapaa-ajan
asukas on hyvä seudun markkinoija ja palveluiden käyttäjä.
NO MUTTA - ENSIMMÄINEN KAUPUNGINJOHTAJAN SYKSYINEN KYLÄVIERAILU MENI HYVIN
Ensimmäinen kylävierailuilta sujui mukavassa hengessä! Paljon jäi vielä puhumatta, vaikka keskustelussa sivuttiin myös muun muassa valokuitu- ja nettiyhteysasioita sekä Kalettoman varikon tilannetta. Yli kaksituntisen, vapaamuotoisen keskustelun jälkeen kaupunginjohtaja lähti kotia kohti ja kyläläiset saunaan.
On hyvä, että kunnan isät jalkautuvat kyliin. Jalkautuminen on paras mahdollinen tapa selvittää miten ihmiset kokevat oman asuinympäristönsä ja samalla voidaan löytää uusia keinoja kaupungin ja kylien väliseen yhteistyöhön.
Kiitokset Timo Lounalle ja Koillis-Keuruun HAKA:n kyläläisille hyvästä keskusteluillasta!
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
Ilahduin tässä taannoin oikein perusteellisesti, kun sain sähköpostia Keuruun kaupungin vs. nuorisoasianhoitaja Niina Parkkoselta. Niina kirjoitti aloittaneensa tehtävässään helmikuussa ja suunnittelevansa parhaillaan syksyn toimintoja. "Itse olen Pohjoislahden kylältä kotoisin ja pidän tärkeänä, että myös kylillä tapahtuvaa nuorten toimintaa tuettaisiin", hän totesi viestissään. "Onpa siinä fiksu nuori nainen, tästä voi olla vain täysin samaa mieltä", ajatteli Kylävoimaa-projektinvetäjä. Pieni ongelma nimittäin on, että esimerkiksi 4H järjestää ansiokkaasti toimintaa lapsille erilaisten kivojen kerhojen muodossa, mutta nuorille kylillä ei ole juuri mitään toimintaa. Tältä pohjalta Niina ehdottikin tapaamista siten, että myös 4H-yhdistyksen Marjo Jokela tulisi mukaan keskusteluun; mitä voisimme yhdessä tehdä kylillä asuvien nuorten hyväksi?
Tuumasta toimeen. Tapasimme ensimmäisen kerran viime viikolla Nuorisokeskus Kipinässä. Karu totuus keskustelussa kävi heti ilmi: Kylien kehittämisprojektin vetäjä ei osannut vastata kysymykseen "Mitä kylien nuorille kuuluu?". Ja miksi ei? Siksi, että kukaan ei tunnu sitä tietävän. Kylätapahtumiin osallistuu kylien aikuisväestö, käytännössä perheitä ja runsaasti eläkeläisiä. Nuoria ei näy kylien tilaisuuksissa tai kyläyhdistystoiminnassa. Kylien aikuisilta asiaa kysyttäessä vastaus on pahimmillaan ollut, että "Yhdistystoiminta ei kiinnosta nuoria. Nuoriso ei tule edes heille järjestettäviin tapahtumiin, vaikka ovat itse tekemässä tapahtumaa."
Mitä asialle voidaan tehdä? Onko nuoria kuultu? Jos on, niin miten ja milloin? Onko nuorilta kysytty mitä he haluavat kyläasumiselta ja -elämältä? Millä tavoin me toimijat voisimme tehdä kylätoimintaan osallistumisesta mielekkäämpää?
Kylävoimaa-projekti järjestää lokakuussa 2013 kylätapahtumat Liesjärven kylätalolla to 3.10. klo 17-20, Haapamäen Suojalla to 10.10. klo 16-19 ja Etelä-Keuruun alueella Männistön NS-talolla la12.10. klo 12-15. Muutaman tunnin kestäviin tapahtumiin kutsutaan mukaan kyläläisiä ja kylällä toimivien seurojen väkeä. Tarjolla on mm. terveysmittauksia, elintarvikenäyttely, terveysneuvontaa ja -ohjausta, alkusammutusharjoitukset jne. Aihepiireissä tuodaan esille kyläläisten terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys ja yhteistyö. Tähän yhteyteen päädyimme järjestämään nuorillekin ohjelmaa!
Nuorisoasianhoitaja Niina ja 4H:n Marjo suunnittelevat, mitä nuorille suunnattu ohjelma voisi olla ja miten he voisivat itse osallistua tilaisuuden järjestämiseen omasta näkökulmastaan. Samalla onkin hyvä mahdollisuus kysyä nuorten mielipidettä
ja ideoita kylätoimintaan.
Vasemmalla 4H:n Marjo, keskellä Kylävoimaa Kirsi ja oikealla Niina kaupungilta.
Tämä sama "kööri" istahtaa yhteisen pöydän ääreen jo ensi viikolla ja silloin katsotaan, minkälaisia suunnitelmia lokakuulle on saatu aikaiseksi. On hienoa kuulla näiden nuorten parissa toimivien Niinan ja Marjon toteavan yhdessä tuumin, että jatkossa tiiviimpi yhteistyö kyläyhdistysten ja -toimijoiden kanssa on tarpeen. Ehkä hetkisen kuluttua voimme vastata kaikki kysymykseen: Mitä kylien nuorille kuuluu?
Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä
