perjantai 31. toukokuuta 2013

MAASEUDULLE ASUMAAN!

Paluumuutto maaseudulle lisääntyy, kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus 29.5.2013. "Vuosittaisten paluumuuttojen määrä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan yli kolmanneksen vuodesta 1990 vuoteen 2012."

Eläköityvät suomalaiset haluavat takaisin kotiseudulle ja tuttuihin lapsuudenmaisemiin. Paluumuuttajien lisäksi kannattaa muistaa maaseudun "tulomuuttajat", jotka ovat kyllästyneet kaupunkiasumisen elementteihin kuten meteliin ja ruuhkiin, ja haluavat maaseudulle maistamaan toisenlaista arkea. 


















Nyt on juuri oikea aika markkinoida maaseutuasumista, tuoda sen parhaat puolet esiin; kertoa kylien vapaista asunnoista ja tonteista - hehkuttaa kyläelämää ja ottaa avosylin vastaan uudet asukkaat! Keuruulla on kaavoitettu kuluvan kevään aikana useita omakotitontteja ja myös sellaisia tontteja, joilla voi asua ja yrittää samanaikaisesti, kun teollisuustilan rakentaminen omaan pihaan on sallittua. 

Maaseutuasumisesta kiinnostuneen kannattaakin olla yhteydessä Keuruun kaupungin kaavoitusosastoon. Parasta on tietenkin lähteä oppaan kera paikan päälle katsomaan ja ihastumaan! Myös useilla kylillä on maanomistajien omia tontteja myynnissä, usein hiljaisesti, mutta kysymällä nämäkin paikat selviävät. Yhteyttä voi ottaa tarvittaessa vaikka kyläyhdistysten puheenjohtajiin, he kyllä tietävät mistä saa lisätietoa.

Keuruun kaupungin mökkiläiskirje postitetaan lähipäivinä 825 vapaa-ajan kiinteistöön. Kirjeen mukana lähtee paljon tarpeellista tietoa liittyen mm. jätehuollon järjestämiseen ja mitä toimenpiteitä vaatii mökin muuttaminen vakituiseksi. Keuruulla toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi kaikki uudet asukkaat kauniin luonnon ja vesistöjen äärelle!

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi










torstai 30. toukokuuta 2013

VAKITUISEKSI ASUKKAAKSI MÖKILLE?

Kattava infopläjäys vapaa-ajan asunnon muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi löytyi maaseutuplus-sivuilta. Koska pdf-tiedosto on suuri ja latautuu hitaasti, Ympäristöministeriön yliarkkitehdin hyvin laatima teksti löytyy tästä alta:

Jos haluat muuttaa mökillesi asumaan vakituisesti, sinun kannattaa ensimmäiseksi selvittää mökkisi rakennuslupatilanne. Rakennuksen voi virallisesti muuttaa vakituiseksi asunnoksi vain, jos sille saadaan vakituiseen asumiseen tarkoitettu rakennuslupa. Mökkisi rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen saat selville mökkikunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Joskus sinun on haettava poikkeamispäätös ennen kuin voit saada rakennusluvan.

Yleensä mökkien käyttötarkoitukseksi on rakennusluvassa merkitty vapaa-ajan asunto. Joskus kyseessä voi kuitenkin olla vanha omakotitalo, jota myöhemmin on alettu käyttää loma-asuntona. Tällöin rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus on todennäköisesti jo valmiiksi vakituinen asunto. Voi myös olla, että rakennukselle on haettu vakituisen asunnon rakennuslupa, vaikka sitä tosiasiallisesti olisikin käytetty enimmäkseen vapaa-ajan asuntona. Näissä tapauksissa riittää, että teet maistraatin henkikirjoittajalle muuttoilmoituksen.

Jos mökkisi käyttötarkoitukseksi on rakennusluvassa merkitty vapaa-ajan asunto, sinun on haettava uusi rakennuslupa käyttötarkoituksen muutosta varten. Rakennusluvan käsittelee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Joskus tarvitaan myös poikkeamispäätös, jonka on oltava lainvoimainen ennen rakennusluvan myöntämistä (poikkeamisesta enemmän kääntöpuolella). Rakennusluvan puute voi myöhemmin vaikeuttaa esimerkiksi kiinteistön myyntiä. 


Myönnettäessä rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutokselle, on katsottava että rakennuspaikka ja rakennus soveltuvat vakituiseen asumiseen ja että hanke muutenkin täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Luvan myöntävän viranomaisen on huolehdittava vaatimusten täyttymisestä, vaikka luvan hakija tyytyisikin asumaan pienessä ja hatarassa mökissä ilman juoksevaa vettä tai talvellakin ajokelpoista kulkuyhteyttä.

Rakennuspaikkaa koskevia vaatimuksia

  • rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri
  • rakennuspaikalla ei saa olla tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa
  • rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta
Rakennusta koskevia vaatimuksia
  • rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan
  • rakennuksen tulee täyttää käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla olennaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat mm. rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, hygieniaa, terveyttä ja ympäristöä, käyttöturvallisuutta, meluntorjuntaa, energiataloutta ja lämmöneristystä
  • on otettava huomioon myös rakennusmääräyskokoelman määräykset, jotka koskevat mm. huonekorkeutta, ovia, lämmitystä, ilmanvaihtoa, keittiötiloja, käymälöitä ja pesutiloja.
Lisäksi on katsottava, että
  • rakennus soveltuu paikalle
  • rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen
  • vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle
  • rakennusta ei sijoiteta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista
  • teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia
  • jos alueella on asemakaava (ranta-asemakaava), hankkeen on oltava sen mukainen
  • ellei asemakaavaa ole, maakuntakaavasta tai yleiskaavasta aiheutuvat mahdolliset rajoitukset on otettava huomioon
Tarvitset poikkeamispäätöksen, jos hankkeesi on kaavan, rakennusjärjestyksen tai muun laissa asetetun vaatimuksen vastainen. Poikkeamishakemus jätetään kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja poikkeamispäätöksen on oltava lainvoimainen, ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää.  
Poikkeamispäätös on tarpeen
  • jos mökki sijaitsee kaavoitetulla alueella ja mökin rakennuspaikka on merkitty kaavaan loma-asuntoalueeksi (esimerkiksi RA).
  • jos mökki sijaitsee kaavoittamattomalla ranta-vyöhykkeellä tai -alueella
  • jos hanke on rakennusjärjestyksen taikka muun laissa säädetyn tai sen nojalla annetun määräyksen vastainen.
Poikkeamisesta päättää useimmiten kunnan viranomainen (kunnanhallitus tai muu toimielin).

Joskus voi olla tarpeen, että mökkiä käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä korjataan tai laajennetaan. Jos laajennus on huomattava, esimerkiksi 40 neliön lomarakennusta laajennetaan 100 neliön omakotitaloksi, kyseessä on uutta rakennusta vastaavasta rakentaminen. Jos tällainen hanke sijoittuu kaavoittamattomalle rantavyöhykkeelle tai -alueella, kunta lähettää poikkeamispäätöksen alueelliseen ympäristökeskuksen ratkaistavaksi.

Kunta tai alueellinen ympäristökeskus voi myöntää poikkeuksen, jos siihen on erityinen syy. Poikkeamisen on myös täytettävä muut laissa säädetyt edellytykset. Tällöin arvioidaan erityisesti, onko hanke kaavoituksellisesta näkökulmasta suotava. Myös luonnon ja rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden toteutuminen on otettava huomioon.
 
Poikkeamisen erityinen syy liittyy yleensä
  • maankäytöllisiin seikkoihin, kuten rakennuspaikan sijaintiin ja ympäristöön
  • lain tavoitteiden toteutumiseen
Erityisinä syinä ei pidetä esimerkiksi henkilöön liittyviä tai henkilöstä johtuvia syitä. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
  • poikkeaminen ei saa haitata alueella voimassa olevan kaavan periaatteiden toteutumista
  • poikkeaminen ei saa olla esteenä sille, että alueelle myöhemmin voidaan laatia lain sisältövaatimukset täyttävä kaava
  • poikkeaminen ei saa vaarantaa maanomistajien yhdenvertaista kohtelua
  • poikkeamisessa on otettava huomioon myös varovaisuusperiaate: poikkeamismenettelyllä ei voida rakentaa niin paljon kuin kaavoittamalla, eri hankkeet huomioon ottaen on jätettävä myös suunnitteluvaraa
  • tärkeitä kaavoituksellisia kriteereitä ovat rakentamattoman rannan säästäminen sekä maiseman, virkistystarpeiden, vesihuollon ja vesiensuojelun huomioon ottaminen
Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista.
Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteidensaavuttamista.


Käyttötarkoituksen muutoksia koskevia poikkeamishakemuksia ratkaistessaan kunnat kiinnittävät usein huomiota myös kuntataloudellisiin seikkoihin. Kunta voi tehdä kielteisen päätöksen, jos vakituinen asuminen johtaisi esimerkiksi palvelujen järjestämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Kunta voi myös arvioida, että rakennuspaikka ei muuten sovi vakituiseen asumiseen esimerkiksi tontin pienen koon, hankalan maaston tai heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Varsinaisen rakennuksen sopivuus vakituiseen asumiseen ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä.

Materiaalilähde: Ympäristöministeriö


Tämä varsin seikkaperäinen opastus siitä, mitä kaikkea mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi velvoittaa tekemään, löytyy siis alkuperäisenä pdf-versiona Maaseutuplus-sivuilta. Ohjeen on laatinut Ympäristöministeriön yliarkkitehti Anneli Jarva. Keuruun kaupungin rakennusvalvonnan rakennustarkastaja Outi Riihikankare on tarkistanut toukokuussa 2013 sisällön ja todennut sen ajantasaiseksi.

Jos kiinnostuit vakituisesta asumisesta Keuruulla, voit olla yhteydessä rakennusvalvontaan p. 0207 738 738.

Terveisin

Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi








keskiviikko 22. toukokuuta 2013

JÄTEHUOLTO PUHUTTAA

Jätehuolto Keuruulla
Jäteasiat ovat puhuttaneet kovasti kevään Kyläelämään-illoissa: Kylien kierrätysastioihin on eksynyt sinne kuulumatonta tavaraa ja toisaalta moni lomalainen on arponut, minne satunnaisen roskaajan roskia voi viedä luvan kanssa. Mehän päätimme selvittää, miten Keuruulla jäteasiat oikein menevätkään. Saimme Keuruun kaupungin kunnallistekniikan päällikkö Raimo Savelan ja työmaarakennusmestari Petri Pummilan saman pöydän ääreen ja johan alkoivat palaset loksahdella kohdilleen.

Yleinen lajitteluvelvoite
Jokainen tuottaa jätettä ja jokaisen on käsiteltävä jätteensä asianmukaisesti. Keuruun kaupungin jätehuoltomääräyksessä sanotaan, että ”jätteen tuottajan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että kaatopaikka-, bio-, hyöty-, vaaralliset- ja erityisjätteet voidaan pitää erillään muista jätteistä ja toimittaa hyödynnettäviksi tai erilliskäsittelyyn”. Lajittelu lienee tuttua puuhaa monelle, mutta jos jollekulle on epäselvää mitä mihinkin lootaan saa laittaa, on netti pullollaan lajitteluoppaita (esim. http://www.lajitteluapuri.fi/kotitaloudet).





Keuruulla kaksi urakoitsijaa
Kaikkea jätettä ei kuitenkaan voida kierrättää, vaan väistämättä jotain on vietävä kaatopaikallekin. Jätelain mukaan kaikkien on liityttävä alueella järjestettyyn jätekuljetukseen.
Keuruulla jätehuolto järjestetään sopimuspohjaisesti eli alueella toimii kaksi urakoitsijaa, Linlog Ky ja Lassila & Tikanoja Oyj. Jokaisen on itse tehtävä sopimus jomman kumman urakoitsijan kanssa jätteiden keruusta ja hankittava oma jäteastia/-astioita kiinteistölle. Tällöin tyhjennyksestä on sovittava urakoitsijan kanssa. Kotitalouksien on kierrätettävä myös biojäte. Vaihtoehtoina on joko kompostointi omassa kompostorissa tai sopiminen urakoitsijan kanssa myös biojätteen noutamisesta. Kompostoinnista on tehtävä ilmoitus Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistoon.

Kimppa-astiat edullinen vaihtoehto
Oman jäteastian vaihtoehtona on kimppa-astia lähialueen asukkaiden kanssa. Keuruulla on yli 90 kimppa-astiaa, joihin liittymistä voi tiedustella. Kustannukset jaetaan kimpan kesken, jolloin kustannukset ovat pienemmät kuin oman jäteastian kohdalla. Urakoitsijoilta tai Keuruun kaupungin kunnallistekniikasta saa kimppa-astian yhteyshenkilön yhteystiedot, sillä tiedot eivät ole julkisia eikä niitä näin ollen saa laittaa esimerkiksi nettisivuille. Mikäli lähialueella on useita kiinteistöjä, esimerkiksi saman rannan ympärillä monta mökkiä, on myös oman kimpan perustaminen mahdollista. Tällöin on syytä ottaa yhteys urakoitsijaan. Keuruun kaupungilta voi saada jätekatoksen rakennustarvikkeet, mikäli kimpassa on vähintään viisi kotitaloutta (vuosittain voidaan myöntää kaksi tarvikepakettia).

Hyötyjätteet kierrätykseen
Jätehuollossa pyritään jatkuvasti vähentämään kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää, jolloin hyötyjätteen kierrättäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällä hetkellä Keuruun kaupungilla on kahdeksan kierrätyspistettä, joihin voi tuoda lasia, metallia, pahvia ja kartonkia. Kaupungin kierrätyspisteet ovat seuraavissa paikoissa:

  • Kurkiniemi, Linturaitti 10, 42700 Keuruu
  • Ketvelniemi, Konkelotie 1, 42700 Keuruu
  • Pappilanniemi, Pappilanniementie 21, 42700 Keuruu
  • Haapamäki, Lääkärintie 1, 42800 Haapamäki
  • Pihlajavesi, Hollikankaantie 154a, 42910 Pihlajavesi
  • Pohjoislahden koulu, Koskenpääntie 5, 42700 Keuruu
  • Jukojärven koulu, Jukojärventie 550, 42700 Keuruu
  • Valkealahden koulu, Valkealahdentie 95, 42700 Keuruu
Myös Yliahon pienkierrätysasemalle, osoitteeseen Pihtikuja 4, 42700 Keuruu, voi viedä hyöty- ja vaarallisia jätteitä (ilmaiseksi) sekä kaatopaikkajätettä (maksullinen, avoinna maanantaisin klo 10-18 sekä torstaisin ja perjantaisin klo 7-15). Esimerkiksi satunnaisesti Keuruulla aikaa viettävä voi viedä kaatopaikkaroskansa Yliahoon asemalle pientä maksua vastaan.

Kaupungilta seurantaa
Keuruun kaupungin kunnallistekniikassa ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön jäterekisteriä, jossa yhdistetään alueen kiinteistöjen ja olemassa olevat jätesopimukset. Tämän rekisterin avulla nähdään, kenellä jäteasiat ovat rempallaan ja kaupunki voi hieman kovistella heitä hoitamaan sopimuksen ajan tasalle. Valitettavasti myöskään kierrätys ei ole kaikilla ”verissä”, vaan kierrätyskatoksista löytyy sinne kuulumatonta rojua. Kaupunki onkin joutunut turvautumaan kameravalvontaan monella kierrätyspisteellä, ja huomautuksia onkin laitettu matkaan siivottomille käyttäjille.



Tämä näky tuskin miellyttää ketään.

Puhdas ympäristö on yhteinen ilo

Viedään roskat asiaan kuuluviin paikkoihin – tien varsilla ja kierrätyspisteissä ei ole kaatopaikkajätteen paikka. Väärissä paikoissa roskat aiheuttavat monelle pahaa mieltä. Nautitaan kauniista Keuruusta ja suodaan se ilo muillekin!

Keuruun kaupungin jäteasioista tietoa löytyy kaupungin nettisivujen ”muita palveluja”-osiosta: http://www.keuruu.fi/muut_palvelut/jaetehuolto.html

Sivuilta löytyvät myös uudenkarheat, 1.5.2013 voimaan tulleet jätehuoltomääräykset.

Siistiä kesää meille kaikille!

Terveisin Riikka


www.keuruunkylat.fi



tiistai 14. toukokuuta 2013

MITÄ SIITÄ SYNTYY, KUN KYLÄLÄISET JA KAUPUNGINJOHTAJA ISTUVAT SAMAN PÖYDÄN ÄÄREEN?

Joku arvasi heti väärin - ei siitä ainakaan mitään soppaa synny :) Kun kyläläiset ja kaupunginjohtaja kerrankin ehtivät saman pöydän ääreen juttelemaan koko kuntaa koskevista asioista, saadaan syntyvistä aineksista hyvät raamit tavoittelun arvoisille uusille toimintatavoille, joiden ansiosta myös kylät kehittyvät ja pysyvät muutoksessa mukana. 

















Lauantaina 11.5. Riihon leirikeskukseen kokoontui parinkymmenen hengen porukka pohtimaan: Miten Keuruun kaupungin päätöksenteolla voidaan parhaiten tukea Keuruun kylien kehittymistä ja elinvoimaisuutta? Paikalle ennätti väkeä seitsemältä eri kylältä ja viran puolesta kaupunginjohtaja Timo Louna sekä Keulinkin kehitysjohtaja Nea Kontoniemi. 

Paikalle oli kutsuttu kaupungin hallituksen jäsenet ja puheenjohtajat, valtuustojen puheenjohtajat ja lautakuntien puheenjohtajat, Kylävoimaa-projektin ohjausryhmän jäsenet sekä kylien kehittämisohjelman työryhmän jäsenet. Aikamoinen joukko siis! Ilmeisesti osallistujien paikalle pääsyä rajoitti siniseltä taivaalta kirkkaasti kumottava aurinko, kovaa vauhtia etenevät maataloustyöt sekä seuraavan päivän Äitienpäivä, joka asettaa aina tukun erilaisia odotuksia sekä mies- että naisväelle kylissä ja kaupungissa.
















No mutta mennäänpä asiaan. Leppoisasti rakennetun esittelykierroksen jälkeen osallistujat jaettiin viiteen erilaiseen asiatyöryhmään, jotka olivat: 1. Asuminen, 2. Palvelut, työ ja yritykset,  3. Ympäristö ja infrastruktuuri, 4. Yhteisöllisyys ja yhteistyö sekä 5. Kylien tunnettavuus. Ryhmien tarkoitus oli paneutua oman aihepiirinsä kehittämiskohteisiin ja mahdollisiin ongelmiin. Sen he tekivätkin todella sujuvasti ja saimme mukavasti aineistoa kehittämisohjelman pohjaksi.






  









 

Kerrotaanpa esimerkinomaisesti jokaisesta aihepiiristä yksi asia, joka nostettiin ryhmissä jollain tavoin kyläelämää (asumista, yrittämistä jne.) vaivaavaksi ongelmaksi:

1. Rakennuspaikkoja ei ole tarjolla (Asuminen)
2. Hankintakäytännöt hankalien kylien tuottajien kannalta (Palvelut, työ ja yritykset)
3. Mökkiläisten jätehuoltoa ei ole (Ympäristö ja infrastruktuuri)
4. Ei-aktiiviset kylät jäävät kehityksestä jälkeen (Yhteisöllisyys ja yhteistyö)
5. Informaatiotauluja ei ole tarpeeksi ja päivitettyjä kotisivuja ei ole (Kylien tunnettuus)

Tuntuuko tutulta, nyökkyykö pää listaa lukiessa? Kehittämiskohteita löytyi useita lisääkin. Myös nuo muut esille nostetut seikat otetaan käsittelyyn kylien kehittämisohjelman jatkotyöskentelyssä. Keskusteluissa ja papereissa vilahtelivat muun muassa nämä sanat: turve, tietoliikenneyhteydet, kyläkoulu, nuoret, kateus, kuljetuspalvelut, tiestö, petopolitiikka, yhteistyö ja niin edelleen.
















Entä mitä seuraa, kun nuo yllä mainitut kehittämisenkohteet on korjattu paremmaksi, ongelmat minimoitu tai kenties poistettu kokonaan? Sitten nautitaan tuloksista:

1. Keuruun kylille on muuttanut uusia asukkaita ja tarjolla on monipuolinen valikoima rakennuspaikkoja ja rakennuksia.
2. Kaupungin elinkeino- ja palvelutoiminta tukee kyläläisten muuttuvan toimintaympäristön tarpeita.
3. Yhteistyön käytännöt toimivat, koska virkamiehet, päättäjät ja kyläyhteisöt ovat sitoutuneet yhteistyöhön.
4. Keuruun kylät tunnetaan meillä ja muualla!
5. Kehittyneiden yhteyksien avulla asuminen ja yrittäminen puhtaammassa ja turvallisemmassa ympäristössä on entistä halutumpaa.   

Tuloksiin pääsemme yhdessä sovituilla keinoilla, joita toteutetaan määrätietoisesti, tavoitteellisesti ja hyvää yhteistyötä tehden. Päivän aikana tuotiin esille jo ihan käytännön toimintatapojakin, mitä kannattaa tehdä ja kehen ottaa yhteyttä - ja niistä vinkeistähän Kylävoimaa-projektin puuhanaiset ottivat heti kopin!















Mitenkäs tästä jatketaan? - Kehittämisohjelman työryhmä jatkaa työskentelyä lauantaipäivän työpajan jälkeen; ryhmään kuuluu yhteensä 16 edustajaa kahdeksalta eri kylältä. Ryhmän jäsenet ovat:

Kivinen Tuomo, Etelä-Keuruu
Lintula Tapani, Etelä-Keuruu

Korpinen Marja-Leena, Etelä-Keuruu, varaj.
Koski Kaarina, Riiho
Jokinen Matti, Riiho
Kuusela Tuomas, Jukojärvi
Vuoriniemi Hannu, Jukojärvi
Tamminen Marko, Karimo
Kankaanpää Vesa, Karimo
Pohjonen Antero, Haapamäki
Niemelä Matti, Liesjärvi
Niemelä Petri, Liesjärvi
Jartti Jyrki, Pihjalavesi
Koivuranta Markku, Pihlajavesi
Kaijanniemi Jorma, Koillis-Keuruun HAKA
Autio Markku, Koillis-Keuruun HAKA


Työryhmän jäseniin voi olla yhteydessä oman kylän asioissa, herätetään keskustelua ja osallistutaan keskusteluun - tehdään Keuruun kylien kehittämisohjelmaa yhdessä!


Käy katsomassa lisää kuvia ja aistimassa 11. päivän "työpajatunnelmaa" facebookissa.

Lämmin kiitos teille, jotka kaiken kiireen keskellä ehditte mukaan aloituspäivään! 

Terveisin,
Kirsi

www.keuruunkylat.fi

  





maanantai 6. toukokuuta 2013

MILJOONAN MAITOLITRAN TILALLA

Tykköön-reissulla kävimme Tykköön kyläkäynnin lisäksi Raitinpään maitotilalla, joka on pari vuotta sitten käyttöön otettu 120 lehmän tila. Porukalla laskeskelimme, että vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten yhdellä kylällä saattoi olla sama määrä lehmiä kuin nyt on yhdessä suuressa navetassa. Muutos näkyy myös maatilojen sisällä: Elina ja Jari Raitinpään navetta on hyvin avara ja tekniikka on monissa työvaiheissa suurena apuna. Raitinpäällä 120 lehmän karja vaatii kolmen ihmisen työpanoksen ja tila työllistää isäntäparin lisäksi yhden ulkopuolisen työntekijän. Tällä porukalla on tavoitteena lypsää vuodessa miljoona maitolitraa. 





 





Tilojen määrä vähenee, tilakoko kasvaa

Keuruulla, ihan kuten muuallakin, maatilojen määrä on pudonnut pikkuhiljaa – ei tarvitse mennä kuin 10 vuotta takaperin kun Keuruulla oli tuplasti maitotiloja. Vaikka tilojen määrä on vähentynyt, on tilakoko samalla kasvanut ja tuotanto tehostunut. Suomalaisia maitopurkkeja löytyy siis yhä kaupan hyllyiltä ja pellot ovat viljelyssä. Tällä hetkellä Keuruulla on alle 150 maatilaa, ja tähän lukuun sisältyvät niin kasvinviljelytilat kuin kotieläintilat. Tästä vajaasta 150 tilasta noin 30 on lypsykarjatiloja.

Kasvun tiellä

Ne maatilat, jotka eivät ole päättäneet lopettaa toimintaansa, ovat pääsääntöisesti joko laajentaneet ja tehostaneet toimintaansa tai hankkineet jotain liitännäiselinkeinoja kuten urakointia, maaseutumatkailua tms. Maitotiloille liitännäiselinkeinot ovat usein melko hankala vaihtoehto, sillä lehmät ovat aika työllistäviä rouvia ja vaativat lypsyä melkeinpä kello kaulassa. Tilakoon kasvattaminen vaatii kuitenkin suuria investointeja, jotka eivät rajoitu vain uuteen navettarakennukseen. Peltopinta-alan täytyy riittää kasvavan eläinmäärän tarpeisiin ja esimerkiksi konekanta on nostettava tilakoon vaatimalle tasolle. Kaikilla tiloilla ei ole varmuutta jatkajasta, jolloin kymmenien vuosien lainataakka on epävarmalla pohjalla. Tilakoon kasvu vaatii myös tilan toimintojen taloudellista hahmottamista ja työnjakoa.




 
Parresta pihattoon

Suurin osa maitotiloista on vielä nykyäänkin parsinavettoja, joissa lehmät ovat kiinni parressa eivätkä pääse liikkumaan kuin kesälaitumilla. Uudet navetat ovat kuitenkin lähes yksinomaan pihattonavettoja, joissa lehmät saavat liikkua vapaasti. Robottinavetoissa robotti hoitaa lypsämisen ja lehmät oppivat itse käymään lypsyllä oman rytmin mukaan. Sen sijaan Raitinpään tilalla, jolla vierailimme, lypsetään lypsyasemassa, eli lehmät tuodaan asemalle ja työntekijä lypsää aina yhden joukon kerrallaan sarjatyönä. Lypsäjä seisoo lypsysyvennyksessä, joten kyykistely ja nostelu jää vähäiseksi eikä polvet ja olkapäät rutise. Elina ja Jari Raitinpää kertoivat, että kun asiat on pitkälle mietitty ja navetan suunnittelussa on huomioitu tarkasti eri työvaiheet, ei 120 lehmän lypsämiseen mene kahdella ihmisellä kuin muutama tunti. Elina lypsää työntekijän kanssa lehmät aamuin illoin, Jari puolestaan vastaa peltotöistä, appeen teosta ja monista muista juoksevista töistä ja tilan johtamisesta.




Lypsyasema vai robotti? 

 
Raitinpään tila on varsin iso ainakin näin keskisuomalaisin silmin. Uudet navettarakennukset on täällä Keski-Suomessa mitoitettu useimmiten yhdelle robotille eli noin 60 lypsävälle lehmälle, mikä on lypsyrobotin kapasiteetti. Robottinavetoissa seuraava harppaus onkin sitten kahden robotin navetta ja tuplasti lehmiä, 120 kappaletta. Enää tosin kahden robotin navetatkaan eivät ole mikään harvinaisuus, etenkin Pohjanmaan suunnalla tilakoko on kasvanut huimasti. On monen tekijän summa, että päättääkö tila tehdä robotti- vai lypsyasemanavetan. Lypsyasemat vaativat edelleen lypsäjän tai useammankin ja päivä rytmittyy yhä lypsyaikojen mukaan, robotti puolestaan on melko kallis investointi, mutta lypsytyön jäädessä pois aikaa jää muihin töihin. 




Avara navetta – mukava niin eläimelle kuin ihmiselle 
 
Raitinpään tilalla pääsimme siis tutustumaan nykyaikaiseen maatalouteen ja kuulemaan tilan isäntäparin ajatuksia ja kokemuksia uudesta navetasta. Elina ja Jari Raitinpää kertoivat, että suuren tilan hallinta vaatii hyvin yrittäjämäistä otetta ja johtamistaitoa, mutta suurta tilakokoa he eivät kauhistelleet – tätä se maatalous nykyään on. Samalla Elina ja Jari muistuttivat, että suurella ja uudella tilalla työnteko on mukavampaa ja toisaalta myös eläinten on hyvä olla. Sen saimme myös itse huomata, sillä lehmät olivat hyvin rauhallisia koko vierailumme ajan. Eikä isäntäparikaan vaikuttanut tyytymättömältä tekemään ratkaisuun, vaan heillä riittää edelleen uskoa maatalouteen. Sitä tarvitaan. 



Terveisin Riikka

www.keuruunkylat.fi