KYLÄVIERAILULLA OPITTIIN, ETTÄ USKO OMAAN TEKEMISEEN TUOTTAA TULOSTA

Lauantaina 27.4. Lepikonmäen bussiin kipusi Keuruun matkahuollon pihasta 39 aikuista ja 2 pikkukyläläistä. Suuntasimme opintomatkalle Jämijärvelle Satakuntaan, Tykköön-kylään ja Raitinpään maitotilalle. Reissun aikana oli tarkoitus sisäistää hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja muilta - sillä siten oppii uutta helposti, eikä tarvitse keksiä pyörää uudestaan!

"Tule minun viereen istumaan"
On aina yhtä yllättävää ja mukavaa huomata, miten toisilleen vieraatkin ihmiset rentoutuvat juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia, kun hetki tutustustaan. Tälläkin reissulla bussiin oli noussut kyläläisiä Etelä-Keuruulta, Koillis-Keuruulta, Riihosta, Karimosta, Jukojärveltä, Liesjärveltä, Kivijärveltä ja Haapamäeltä. Ei ole myöskään huono vaihtoehto lähteä päivän matkalle vaikka yksinkin - päivän aikana saa uusia ystäviä. "Tule minun viereen istumaan" totesi rouva toiselle bussissa ja niinhän siinä kävi, että vielä puhelinnumerotkin ja halaukset päivän päätteeksi vaihdettiin. Sellaisesta tulee hyvä mieli vierestä katsojallekin. Pari tuntia kestänyttä matkaamme Jämijärvelle siivitti yleisen rupattelun ja linjuriauton mikrofoonista kuuluneiden höpinöiden lisäksi Ismon ja Sepon haitarimusiikin kera säestämä laulu. Olipa siinä tunnelmaa kerrakseen, eikä pönötystä tippaakaan.



"Kylä joka elää ja kylä jossa tapahtuu" - Tykköö
Tykkööseen päästyämme kyläyhdistyksen ahkera ja puuhakas puheenjohtaja Timo Sorvali otti meidät vastaan kylätalon piha-alueen portilla. Kymmenen aktiivisen toimintavuoden seurauksena kyläyhdistys on mm. rakentanut laavun, savusaunan ja kylätalon sekä hankkinut kylpytynnyrin saunan pihalle. Tykköön kyläläisille on haluttu rakentaa puitteet erilaisille tapahtumille ja yhteistoiminnalle, kuuden eri hankkeen tuomat hyödyt näkyvät silmissä ja kuuluvat korvissa; kylä elää ja voi hyvin. Alueelle on muuttanut uusia asukkaita aktiivisen tonttimarkkinoinnin ansiosta. Kaikessa tekemisessä kurotellaan sitkeästi tulevaisuuteen, asioihin otetaan kantaa, eikä anneta periksi, jos suunnitteilla olevat ratkaisut eivät tunnu omilta.



Tykköön kyläyhdistykseen kuuluu puheenjohtaja + 4 jäsentä. Talkooporukassa on mukana kaikkiaan noin 50 (!) henkeä ja yhdistyksessä on jäseninä noin 58 taloutta. Kyläyhdistyksellä on 50 vuoden vuokrasopimus alueesta, jossa kylätalo ja muut rakennukset sijaitsevat. 80-90- luvulla hieman hiipunut kylätoiminta viritettiin uudelle taajuudelle 90-luvun puolivälissä 1. leaderhankkeen avulla. Paikalliskehittäjän koulutus ja "Tyrkkäämme Tykköön-kylän elämään" 3-vuotinen hanke tarjosivat vahvat eväät kylän kehittymiselle; hanketoiminta toi uusia asukkaita kylään viitisenkymmentä. Kylän kehittämistyötä tukee lisäksi Jämijärven kunnan myötämielinen suhtautuminen hankkeisiin; yhdistyskohtaista lainaa välirahoituksia varten on saatavilla 10.000 €, kunnan pienestä koosta huolimatta.




Muun muassa nämä asiat korostuvat vuoden maakuntakylänä 2012 palkitun Tykköön-kylän toiminnassa:

1. Hankerahoitusta hyödynnetään todella ahkerasti

2. Hyvällä viestinnällä on suuri merkitys: uudet hyvät kotisivut ja 8 x vuodessa jaettavat tiedotteet

3. Vastuunjako johtokunnassa

4. Tapahtumat kirjataan aikaisin kalenteriin

5. Kylämarkkinat, vakiintunut tapahtuma jo 10 vuoden ajan

6. Kyläyhdistys tekee yhteistyötä paikallisen pitopalvelun kanssa

7. Kylätaloa, savusaunaa + kylpytynnyriä ja laavua vuokrataan

8. Kylää markkinoidaan ahkerasti lehdissä ja messuilla

9. Käydään kylävierailuilla muissa kylissä

10. Kyläkioskitoiminta alkaa kesällä 2013; palkataan 2 nuorta töihin

11. Joulukylä järjestetään joka vuosi; rahaa kyläyhdistykselle arvoista ja leivonnaisista

12. Kateuskin on voimavara: "kun tuo kauppaa tonttiaan, niin kyllä kauppaan minäkin" :)

13. Omaan tekemiseen uskotaan lujasti

Tykköön kyläyhdistyksen pj. Timo Sorvalin kuuleminen antoi paljon uusia ajatuksia viemisiksi Keuruulle. Pääsimme myös kysymään mitä mieleen juolahti ja varmasti aikaa olisi mennyt enemmänkin, mutta kello raksutti eteenpäin. Puoli kahden maissa kiitimme häntä vieraanvaraisuudesta ja jatkoimme matkaa parituntisen kylävierailun jälkeen Raitinpään maitotilalle.

Raitinpään maitotila on 120 lehmän koti ja miljoonan maitolitran tuottaja
Raitinpään maitotilalle oli Tykköön kylältä vain reippaan 10 kilometrin matka. Talon isäntä Jari Raitinpää otti meidät vastaan ja antoi ohjeet miten toimia: heti navetan kuistilla pukeuduimme valkoisiin suojahaalareihin ja sinisiin kenkien muovisuojuksiin, ettemme vie pöpöjä navettaan. Oltiin kerrankin kaikki ihan samannäköisiä - sellaisia hassunnäköisiä teletappeja. Kyllä naurunpyrskähdyksiä piisasi!



Kiipesimme portaat yläkertaan, josta oli suuri ikkuna sisälle navettaan. Siellä oli rouvia käyskentelemässä pitkin käytäviä rauhallisesti ja arvokkaasti. Karsinoissa lepäili pienempiä vasikoita, robotti lakaisi sontia pois tieltä ja tunnelma oli kaikin puolin seesteinen. Pari vuotta sitten valmistunut pihattonavetta oli hyvin nykyaikainen ja valoisa. Asukkaat, 120 lehmää, lypsetään lypsyasemalla kolmen käsiparin voimin. Elina ja Jari Raitinpää, tilan isäntäpari, kertoivat miten tilallisen arki sujuu kahdestaan ja yhden palkatun työntekijän avulla. Työ on sitovaa, mutta antoisaa. Lämmin kiitos kiitos heille maitotilan toiminnan esittelystä!



Se pistää miettimään
Paperityöt ja byrokratia on lisääntynyt huimasti maaseutuyrittäjillä, eikä kaikesta voi syyttää EU:ta. Meillä Suomessa tupataan vaan olemaan joka asiassa ylitarkkoja. Luomme itse ehtoja ja sääntöjä entisten päälle. Tämä kritiikki ei tarkoita sitä, etteikö valvontaa ja järjestelmiä tarvita, mutta ei kai niiden tarkoitus ole tehdä ylitsepääsemättömän hankalaksi maatalousyrittäjyyttä? No, joka tapauksessa kotimaisen elintarvikkeen tuottaminen on tällekin maitotilalle kunnia-asia. Ainakin me kaikki lupasimme ostaa kotimaista maitoa, sillä näiden sitkeiden, rohkeiden ja riskiä ottavien maaseutuyrittäjien ansiosta meillä on Suomessa omaa, puhdasta ja luonnollista elintarviketuotantoa.



Kotia kohti
Vierailun aiheet herättivät runsasta keskustelua kotimatkalla Keuruulle. Ja kyllä siellä välillä soitettiin haitaria ja laulettiinkin. Kun kello oli hieman yli viisi ja kurvasimme takaisin lähtöpisteeseen matkahuollon pihaan, kaikki olivat tyytyväisiä päivän antiin. Kylävierailuja toivottiin lisää. Sellaisia onkin suunnitelmissa jälleen syksyllä - se minnepäin mennään, selviää kesän jälkeen :)

Tervetuloa mukaan ensi kerralla! Käy katsomassa lisää kuvia facebookissa.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

P.S. Riikka kirjoitti mainion "maitotilaraportin" 6.5., käypä lukemassa!

www.keuruunkylat.fi

 

152 KYLÄLÄISTÄ OSALLISTUI KYLÄSUUNNITELMAILTOJEN ENSIMMÄISELLE KIERROKSELLE!

Nyt se on sitten tehty. Nimittäin ensimmäinen Kyläelämään-suunnitteluiltojen kierros Keuruun kylillä. Liesjärvi, Haapaniemi, Etelä-Keuruu, Koillis-Keuruun HAKA, Riiho, Jukojärvi, Karimo ja viimeisin, tämän viikon maanantaina, Pihlajavesi. Kaksi viikkoa hurahti aikamoista vauhtia, kun yhteensä 152 kyläläistä eri puolilta Keuruuta oli mukanamme keskustelemassa oman kylän kehittämisestä, mahdollisuuksista ja vahvuuksista, tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä unelmista. Iltojen aikana saattoi ideoida lennokkaastikin, mutta pääosin ajatukset olivat varsin realistisia - juuri niitä asioita, joihin voimme itse toiminnallamme vaikuttaa.

Pihlajaveden Nuoriseurantalo on jo 102-vuotias. Täällä on hyvä tuumata kylän asioita!

Pihlajavedellä on vaikuttanut vuoden verran Palvelutuuli-hanke, jossa puuhanaiset Reena ja Anja ovat saaneet yhdessä kyläläisten kanssa selvää jälkeä aikaiseksi. Ensi viikolla, vapunaattona 30.4. avataan Kauppala, kahvio-kioski-kirjasto-olohuone kylänraitille. Talkootöillä synnytetty tila ja toiminta-ajatus on erinomainen esimerkki kyläläisten yhteisestä tahtotilasta. Vuosi sitten toimintansa lopettanut kyläkauppa ei turruttanut tai lannistanut tekemisen paloa, vaan pikemminkin synnytti liekkiä hiillokseen. Tästä ja muistakin hyvistä kylätoiminnan esimerkeistä tulemme vielä kuulemaan!

Hehkuvan hiilloksen saa helposti elinvoimaiseen liekkiin, kun siihen vähän puhaltaa ja laittaa lisää sytykettä. Sama tarkoitus on hyvin toimivilla hankkeilla. Sellainen hanke, jonka tarkoitus ja tavoitteet jäävät elämään kohderyhmässä - Kylävoimaa-hankkeen tapauksessa kylissä ja kyläläisissä - on onnistunut hanke. Tulokset ovat helposti havaittavissa ja hyödynnettävissä arkipäivän tekemisessä. Koska meillä Keuruun kylillä on hurjan hyvä tekemisen meininki ja osallistumisen tahto, onnistumisia lienee odotettavissa. Välirahoitusaloite on vetämässä ja pari hankettakin taitaa olla tulossa.. Mutta niistä lisää myöhemmin.

Ylihuomenna lauantaina suuntaamme opintomatkalle Tykköön-kylään ja Raitinpään maitotilalle. Luvassa on menestyksekästä kyläelämää, mainiot kevätmarkkinat ja hurja määrä maidontuottajia! Reissun kuulumiset luettavissa ensi viikolla.

  



 














Kuulemisiin - pidetään silmät, korvat ja suut auki : )

Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi

KYLÄILTOIHIN ON OSALLISTUNUT JO 134 KEURUUN KYLÄLÄISTÄ

Takana on jälleen mielenkiintoinen viikko Keuruun kylillä! Neljän peräkkäisen illan aikana kyläillat järjestettiin Koillis-Keuruulla, Riihossa, Jukojärvellä ja Karimossa.

Maanantaina 15.4. olimme Koillis-Keuruun HAKA:n kyläillassa Taavettilassa. HAKA edustaa nimensä mukaisesti Huttulaa, Ampialaa, Kaletonta ja Asuntaa. "Taavettilan Talo sijaitsee Keski-Suomessa, n. 10 km Keuruulta Jyväskylän suuntaan. Vanhassa historiallisessa kartanossa on tunnelmaa ja menneen ajan henkeä", kerrotaan kokoontumispaikkamme kotisivuilla. Oikein kivat puitteet olivatkin! Suuri tupa imaisi sisäänsä helposti 24 kyläläistä ja tietenkin meidät, jotka luotsasimme iltaa eteenpäin.

Tiistaina 16.4. ajelimme Riihoon. Riihon leirikeskuksessa on tilaa viettää iltaa isommallakin porukalla, onhan kysymyksessä entinen koulu. Luokkahuoneeseen kokoontui 21 riiholaista, "enemmänkin olisi tullut, mutta ovat risteilyllä" tiedettiin kertoa heti kyläillan alkajaiksi. No mutta mehän pärjätään oikein hienosti, sillä tavoitteena oli saada jokaiselle illalle 15 osaanottajaa!

Keskiviikkona oli Jukojärven vuoro. Seurantalo Veikkola on kyläläisten itse rakentama kokoontumispaikka, joka palvelee monenlaisissa tapahtumissa. Tällä kertaa salissa ei soinut "R-A-K-A-S kulta kultasein" kylän oman bändin soittamana, vaan tilan täytti tulevaisuuden kyläsuunnitelmat 20 jukojärveläisen voimin.

Torstaina järjestettiin viikon viimeinen Kyläelämään-suunnitteluilta. Karimon entinen koulu, nykyinen Tiedetila tarjosi oivat puitteet luovalle ajattelulle sekä 21 paikalle saapuneelle karimolaiselle että meille vetäjille. Tiedetila tarjoaa erilaisia kursseja, mm. parhaillaan on menossa tietotekniikan kurssi 50+ ikäisille sekä huikean aikamatkan menneisyyteen monipuolisessa tietotekniikkalaitteiden museossa.

  













Edellisessä tekstissäni kerroin Kyläelämään-iltojen kulusta. Tälläkin viikolla kaikki eteni hyviksi todettujen nuottien mukaan ja saimme hyvää materiaalia kyläsuunnitelmien pohjaksi. Nyt haluan kuitenkin tuoda enemmän esille näitä erikoisia, persoonallisia kokoontumispaikkoja, joita on Keuruulla useita. Kuka haluaa kokoustaa, järjestää työpajoja tai kuulemistilaisuuksia hengettömissä valkoseinäisissä "neukkareissa"? En minä ainakaan. Suosittelen tekemään matkan kyliin ja kokoontumaan illan viettoon siellä, mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa. Aistia rakennusten, talojen ja huoneiden tunnelmaa ja kuulla historiasta. 

Kiitokset kaikille tiloja tarjonneille, näemme jälleen toukokuussa. Uskon että silloinkin saamme mukavasti kylän väkeä paikalle. Kaikki kyläläiset ovat paikalle tervetulleita, myös ne jotka eivät päässeet nyt huhtikuussa mukaan (ks. uudet ajankohdat). Maanantaina 22.4. kokoonnumme vielä kerran 1. kierroksen merkeissä Pihlajavedellä Nuorisoseuran talolla. Silloin saamme 134 kyläläisen porukkaan varmasti parikymmentä osallistujaa lisää!

Aurinkoista viikonloppua toivotellen!

Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi

  

 

KOLME ENSIMMÄISTÄ KYLÄSUUNNITTELUILTAA TAKANA - MITES MEILLÄ MENI?

Kyläelämään-illat starttasivat Liesjärveltä maanantaina 8.4. Tiistai-ilta vierähti Haapamäellä ja keskiviikkona oltiinkin jo kyläasioiden äärellä Etelä-Keuruulla Liukossa. Mitä illoista jäi mieleen ja käteen? Hurjan paljon ajatuksia ja paperia. Hyviä keskusteluja ja uusia tuttavuuksia. 

Liesjärveläiset pohtimassa ja puhelemassa oman kylän asioita.

Kolmetuntisten Kyläelämään-iltojen aikana pohdittiin, minkälaisia toimenpiteitä kylällä voidaan tehdä, että oma kotipaikka olisi entistäkin parempi paikka olla ja asustaa. Minkälaisiin asioihin voimme itse toiminnallamme vaikuttaa? Missä asioissa kylällä on mahdollisuutta ja varaa kehittyä - tietysti siihen parempaan suuntaan.

Illalla esitettyihin kysymyksiin saatiin vastauksia runsaasti eri näkökulmista: yksi kuvitteli (jos ei ollut) olevansa ikäihminen, toinen nuori, kolmas työssäkäyvä, neljäs vapaa-ajan asukas ja niin edelleen. Minkälainen elinympäristö minulle on tärkeä, mitä palveluita tarvitsen ja missä niitä pitäisi olla saatavilla. Mitä yhteisöllisyys minulle merkitsee ja miten se ilmenee? Minkälaista yritystoimintaa kylällä voisi olla ja missä asioissa yrittäjät voisivat tehdä yhteistyötä? 

Lisäksi illalla keskusteltiin yhdyskuntatekniikkaan (hyh mikä sana, mutta pitää tärkeitä asioita sisällään ja vähemmän paha kuin infrastruktuuri) liittyvistä asioista elikkä sivistyneen ja kehittyneen yhteiskuntamme tarjoamista sujuvan elämisen raameista, jotka liittyvät olennaisesti asumisviihtyisyyteen ja -mukavuuteen. Alueellisia eroja puitteissa on, senhän me kaikki tiedämme, mutta mihinkä suuntaan ollaankaan menossa.. Sitähän ei pidä hyväksyä pureskelematta ja kynsimättä. Vai mitä? Keskustelu jatkuu!

Etelä-Keuruun Liukon Nikolaintalo tulvahti täyteen kyläläisiä.

 











Sitten esille tuotiin myös se tärkeä juttu, joka on vain ja ainoastaan omista toimintatavoistamme kiinni - yhteistyö. Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden (kyläläiset, yhdistykset, kylät, kaupunki, kunnat) välillä oli usealle kyläläiselle suorastaan sydämen asia. Siellä sun täällä toivottiin heräämistä esimerkiksi naapuriavun aikaan. Kättä ojennettiin niin, että ranteet rutisi! 

Oma kylä on rakas koti sekä sinne syntyneille että niille muuttajille, jotka ovat juurtuneet maahan viihtyisän ympäristön ja mukavien ihmisten ansiosta. Siksi oman kylän tuntomerkkejä ja erityisominaisuuksia on innostavaa pohtia. Miksi minä viihdyn täällä? Mitä näyttäisin satunnaiselle seikkailijalle tai vieraalle? Menisimmekö metsään vai soutelisimmeko järvellä? Osallistuisimmeko yhdessä hauskaan kylätapahtumaan?

Seinällinen ideoita kylän tulevaisuutta silmällä pitäen..

Kyläilloissa unelmoitiin myös suuria. Niin voi ja saa tehdä. On kuitenkin sellaisia asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan (ainakaan yksin); voi olla että rahat eivät riitä ja päättäjien tahtotila on jotain muuta kuin meidän omamme. Joskus on myös syytä tarkastella kriittisesti, rutisemmeko aiheesta tai vaadimmeko koko ajan parempaa pelkästä tottumuksesta. Mikä on riittävästi, millä pärjätään? Monia pieniä unelmia, joilla voi olla hyvinkin suuri vaikutus, voi kuitenkin toteuttaa kun porukalla ryhdytään työhön. Nimittäin hyvä olo ei maksa mitään ja se tulee aina kun tehdään yhdessä!

Ainakin Keuruun kokoiset kiitokset kaikille tähän mennessä iltoihin osallistuneille kyläläisille, illan vetäjälle Aimolle huikeasta ammatillisesta osaamisesta sekä Riikalle, joka tekee kaikkea pieteetillä, innostuneesti ja kylien parasta ajatellen. Tästä on hyvä jatkaa Kyläelämään-iltoja Koillis-Keuruulla, Riihossa, Jukojärvellä, Karimossa ja Pihlajavedellä!

Vilkaisepa vielä ajankuluksi kyläiltakuvia facebookista.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä

www.keuruunkylat.fi

   

OPINTOMATKALLE TYKKÖÖSEEN JA RAITINPÄÄN MAITOTILALLE

Kivalla porukalla on aina hauskaa matkustaa ja erityisesti oppia uutta! Kylävoimaa-projektin puolesta järjestetään ensimmäinen kylävierailu huhtikuun 27. päivä. Suuntaamme silloin heti lauantaiaamusta Tykkööseen, josta voimme ammentaa runsaasti vireätä kylätoimintaa myös kotiinviemisiksi. Käypä kurkkaamassa Tykköön-kotisivut, niin tiedät minne olet lähdössä!

Kylävierailun lisäksi tutustumme sellaiseen paikkaan, johon ei joka poika tai tyttö pääsekään. Nimittäin meille esitellään suuri maitotila, joka on 120 lehmän koti ja tuottaa peräti miljoona (1 000 000!) litraa maitoa vuodessa. Raitinpään maitotilasta on lehtiartikkeli, johon kannattaa käydä tutustumassa Satakunnan Kansan -sivuilla. Tässäpä kohde joka sopii niille, jotka ihmettelevät "mistä näitä maitopurkkeja oikein tulee" ja niille, jotka ovat alan ammattilaisia. 

Tule mukaan reissuun! Lähdemme 8:30 Keuruulta ja palaamme 17:00. Vain 50 nopeinta mahtuu mukaan. Ilmoittaudu Kirsille sähköpostitse kirsi.heiskanen(at)keuruu.fi tai tekstiviestillä 040 717 5370. Jos kuva näkyy huonosti avaa tästä esite pdf-muodossa tai pyydä oma kutsu sähköpostitse.

Terveisin
Kirsi, projektinvetäjä 

www.keuruunkylat.fi

 

 

KYLÄYHDISTYS TYÖLLISTÄJÄNÄ – OLETTEKO APUKÄSIÄ VAILLA?

Kevättalvesta monella kylällä on innostuttu kuulemaan lisää kyläyhdistyksen mahdollisuudesta toimia työllistäjänä. Kyläyhdistykset, kuten muutkin yhdistykset, voivat tarjota työttömälle mielekkään työpaikan. Samalla kyläyhdistykset saavat itselleen työvoimaa, esimerkiksi apukäsiä kylätalon ylläpitoon, alueen siistimiseen, pienimuotoiseen nikkarointiin, siivous- tai vaikkapa talkooavuksi.

Kaikki hyötyvät 
 
Useimmiten parhaiten sopiva työllistämismuoto yhdistyksille on kuntouttava työtoiminta. Kyläyhdistyksen on opastettava työntekijää työhön, mistä kyläyhdistys saa myös korvauksen, 10 euroa kultakin työntekijän tekemältä työpäivältä. Ja tämähän tekee pidemmän päälle melkoisen lisän kyläyhdistyksen kassaan. Työntekijä voi työskennellä hyvinkin itsenäisesti, mutta päivittäin olisi seurattava, että työt luistavat. Työttömälle, usein vieläpä pitkäaikaistyöttömälle, kuntouttava työtoiminta avaa väylän työelämään tarjoten mielekästä ja monipuolista tekemistä. Työtön saa myös 9 euron kulukorvauksen tavanomaisen työttömyyskorvauksensa päälle ja vielä kilometrikorvauksen, mikäli yhdensuuntainen työmatka ylittää viisi kilometriä.




Koillis-Keuruun HAKA:n johtokuntakin tuumailee, voisiko omalta kyläalueelta löytyä töitä ja työllistettäviä 
 
Kannustavia esimerkkejä 
 
Karimossa ja Haapamäellä on myönteisiä kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta, ja innostus on leviämässä myös moneen muuhun kylään. Karimossa ja Haapamäellä työntekijät työskentelevät monenlaisissa käytännön tehtävissä, riippuen hieman kunkin omasta osaamisesta. Ehtona tosin on, että työn on oltava ”kylän parhaaksi” eikä työllä saada astua yritystoiminnan varpaille. Esimerkiksi talkoovoimin pyöritettävä kyläkahvila tai -kioski on kelpo paikka kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle. Kuntouttavassa työtoiminnassa työtoimintapäiviä on oltava yhdestä viiteen päivää viikossa 4-6 tuntia päivässä. Sopimus on tehtävä vähintään kolmeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen sitä voi vielä jatkaa. Kyläyhdistys pääsee lisäksi osallistumaan työntekijän valintaan ja kaupunki vastaa työntekijän tapaturmavakuutuksesta.




Keuruun kaupungin työllisyyspäällikkö Erja Koivula ja Työkanava-hankkeen projektipäällikkö Kati Somppi. 
 
Työkanava-hanke apuna 
 
Kylävoimaa-projekti on käynyt muutamilla kylillä keskustelemassa työllistämisasiasta kyläläisten kanssa. Asiantuntijoiksi olemme paikalle saaneet työllisyyspäällikkö Erja Koivulan sekä Keuruulla aloittaneen Työkanava-hankkeen projektipäällikkö Kati Sompin. He ovatkin osanneet vastata hyvin kyläläisten kiperiin kysymyksiin ja mielellään kertovat työllistämismahdollisuuksista lisää. Työkanava-hankkeen tavoitteena on pureutua nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyteen, ja hankkeen väki osaa kertoa tarkemmin myös muista työllistämistavoista, esimerkiksi työkokeilusta ja palkkatuetusta työstä.

Terveisin

Riikka